Ruoka on tuote

Ympäristöasioita pitää siis ajatella, että ylipäänsä saisimme ruokaa. Ruoan tuottaminen kuitenkin puolestaan vaikuttaa ympäristöön. Ruoka on tuote siinä kuin mikä muu tahansa: ruoalla on oma elinkaarensa, avaa kuva: http://www.jly.fi/ekoteho/images/kierratys.gif

Mielenkiintoinen kertomus esimerkiksi kurkun elinkaaresta ja appelsiinin ekologisesta selkärepusta löytyy Kierrätyskeskuksen oppaasta "Läheltä luomua ja kasviksia" http://www.kierratyskeskus.fi/pdf/luomua_ja_kasvista.pdf

Tietoa nuorille tietovisan muodossa eri elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista löytyy Moreenian sivuilta http://www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa/

Maatalous aiheuttaa ympäristöongelmia

Rehevöityminen on yksi suurista ympäristöongelmista. Jotta vilja kasvaisi, maata pitää lannoittaa. Jos lannoitetta (typpeä, fosforia) laitetaan liikaa, ylimääräiset ravinteet valuvat vesistöihin, ja ne rehevöityvät. Ravinteita syntyy myös karjankasvatuksessa lannan ja lietteen muodossa, ja nämä voivat valua huonosti hoidettuna sateen mukana vesistöihin. Maatalouden vesistökuormitus onkin merkittävä ruoantuotannon ympäristövaikutus. Maatalouden osuus fosforipäästöistä oli vuonna 2002 noin 79 prosenttia ja typen päästöistä noin 86 prosenttia.[1]

Ruoan tuontanto tuottaa myös kasvihuonekaasuja ja siten vaikuttaa omalta osaltaan ilmastonmuutokseen. Eläinkunnan elintarvikkeiden tuotanto on merkittävin ihmisen aiheuttama metaanin lähde. Lehmien, lampaiden ja sikojen ruuansulatuskanavasta vapautuu metaania¹. Tavallinen lypsylehmä päästää ilmoille vuosittain noin 154 kg metaania. Suomen metaanipäästöistä yli puolet on peräisin lehmistä. Riisinviljelyssä vapautuu myös paljon metaania - peräti 16 % ihmisen aiheuttamista päästöistä.[2]

Torjunta-aineet ovat valmisteita, joita käytetään maataloudessa ja puutarhoissa, maatalouden tuotteissa sekä kotitalouksissa esiintyvien tuhoeläinten ja kasvitautien torjuntaan, rikkakasvien, vesakkojen ja muun haitallisen kasvillisuuden hävittämiseen, viljelykasvien kasvun säätelyyn sekä hyönteisten karkottamiseen. Torjunta-aineet on kehitetty myrkyllisiksi torjuttaville eliöille, mutta niiden tulisi olla haitattomia muille eliöille. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Useat torjunta-aineet ovat myös ihmiselle vaarallisia kemikaaleja. Eniten torjunta-aineita käytetään pelloilla. Näistä lähes kaksi kolmannesta on rikkakasvien torjunta-aineita. Torjunta-aineiden käyttöä on Suomessakin tarpeen vähentää merkittävästi.[3]

Ruoan tuottamiseen tarvitaan energiaa

Eri elintarvikkeiden tuottamiseen tarvitaan eri määrä energiaa, eli niiden energiakertymä on erilainen. Tämä on yksi tapa vertailla elintarvikkeiden ympäristöystävällisyyttä.

Seuraavassa joidenkin elintarvikkeiden energiakertymiä megajouleina kilogrammaa kohti: [2]

Elintarvike	Energiakertymä MJ/kg
Kasvihuonetomaatti	82
Voi	81,6
Kasvihuonekurkku	56
Naudanpaisti	50,4
Juusto (rasva-% 30)	32,8
Sokeri	27,7
Siankyljys	25,7
Kirjolohi	21,6
Rypsiöljy	18,2
Juusto (rasva-% 10)	16,9
Margariini	16,0
Ruisleipä	13,7
Vehnäleipä	13,0
Soijapapu	12,5
Soijapapu	12,5
Silakka	11,8
Hernekeitto, liha	10,5
Hernekeitto, kasvis	8,3
Punajuuri	7,6
Peruna	7,5
Porkkana	7,3
Sipuli	7,3
Kevytmaito	7,0
Keräkaali	6,5
Avomaakurkku	5,7
Kiinankaali	5,2

Muista ottaa huomioon, että eri elintarvikkeet myös sisältävät energiaa eri määriä: joudut syömään salaattia enemmän kuin lihaa, jotta saat energiantarpeesi tyydytettyä. Näin ajatellen energiakertymän vaikutus ei ole ihan niin suuri, joskin kasvikset ovat silti energiataloudellisempaa ruokaa kuin liha, ks. vegaaniliiton energialaskin http://www.vegaaniliitto.fi/energialaskin/

Ruoan kuljetus aiheuttaa päästöjä

Suuri merkitys ruoan ympäristövaikutuksiin on sillä, kuinka kaukana ruoka on tuotettu. Kun ostat lähiruokaa, kuljetusten päästöt jäävät pieniksi.

Paljon pakattu tuote tuhlaa luonnonvaroja

Pakkaus on ruoan kertakäyttöosa. Vältä moneen kertaan pakattuja ruokia.

Ruoan valmistus ja säilytys vie energiaa

Muistathan kotitaloustuntien ohjeet oikeankokoisista kattiloista, jälkilämmön hyödyntämisestä ja uunin ja lieden puhtaudesta. Mikroaaltouuni vie vähemmän energiaa kuin liesi ja tavallinen uuni, mutta se ei sovi kaikenlaiseen ruoanlaittoon. Pakastimen säännöllinen sulatus säästää energiaa. Kuivaus on energiapihi säilöntäkeino.

Ruokajäte voidaan useimmiten kompostoida

Parasta tietysti olisi, jos jätettä ei syntyisi ollenkaan. Jos saat itse annostella ruokasi, ota vain sen verran, kuin jaksat syödä. Perunankuoria, omenankaroja ja sen sellaista kuitenkin jää väkisin jätteeksi. Biojäte kaatopaikalla tavallisen jätteen seassa aiheuttaa metaanipäästöjä, jotka taas ovat kasvihuonekaasuja ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Sen takia onkin tärkeää laittaa biojäte kompostiin tai biojätteen erilliskeräykseen.

Tehtäviä elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin liittyen löydät http://www.sykse.net/docs/Ilmasto_jaahylle_oppil.pdf

Lähteet:

Ympäristöhallinto, maatalouden vesistökuormitus http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8575&lan=fi
Ruokavalion ympäristövaikutukset, 2003. Vegaaniliitto ry. http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/ruokavjaymp.pdf
Torjunta-aineet ja ympäristö. Suomen ympäristökeskus 1998. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=23445&lan=fi