Kouluruoka

Tampereella kouluruoan valmistaa Tampereen Ateria. Yläkoulujen ympäristöagentit tekivät 17.1.2006 agenttikoulutuksessaan kysymyksiä kouluruokaan liittyen. Tässä Tampereen Aterian vastaukset.

Ympäristöagenttien kysymyksiä kouluruokailusta Tampereen Aterialle

1. Kuinka paljon panostetaan ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen?

Ruoan terveellisyys ja monipuolisuus ovat meille ylimpiä tavoitteita ja kannamme niistä osaltamme kasvatusvastuuta. Ruokalistamme on rakennettu niin, että ne tarjoavat päivittäin ja viikoittain koululaisille ravitsevan täysipainoisen kokonaisuuden. Teemme säännöllistä yhteistyötä myös ravitsemusterapeuttien kanssa. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavan rasvan laatu on merkittävästi parantunut viimeisen parin vuoden aikana. Suosimme terveellisyyden kannalta parempia pehmeitä rasvoja, vähärasvaisempia juustoja, rasvatonta maitoa ja piimää. Myös ruoanvalmistuksessa olemme siirtyneet käyttämään kasvirasvasekoitteita, kasviöljyjä ja kasviöljyvalmisteita, jotka sisältävät pehmeitä rasvoja.

2. Käytättekö reilun kaupan tuotteita ja luomutuotteita?

Kouluruokailussa päivittäiset ruokailijamäärät ovat erittäin suuret. Pyrimme hankkimaan elintarvikkeet mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta voimme tarjota pienillä määrärahoilla mahdollisimman maukasta ruokaa. Elintarvikehankintojamme säätelee myös julkisen sektorin hankintalaki, joka ei, harmittavaa kyllä, mahdollista meille keinoja suosia esimerkiksi luomutuotteita, reilun kaupan tuotteita tai lähiruokaa.

3. Onko kaikissa kouluissa mahdollisuus kasvisruokavalioon?

Kaikissa kouluissa on mahdollisuus kasvisruokavalioon. Sitä varten tulee esittää keittiöhenkilökunnalle etukäteen terveydenhoitajan, ravitsemusterapeutin tai lääkärin todistus.

4. Informoitteko nuoria erilaisista ruokavalioista

Pyrimme informoimaan nuoria terveellisen ja monipuolisen ruokavalion vaikutuksesta hyvinvointiin.

5. Kuinka monelle erilaiselle ruokavaliotyypille on tehtävä ruokaa?

Terveydellisiin tai eettisiin syihin perustuvia eri erityisruokavalioita on paljon. Erityisruokavalioita ovat esim. laktoositon tai maidoton ruokavalio, vilja-allergia, keliakia tai kasvisruokavalio. Ruokavalioon saattaa liittyä myös kymmeniä erilaisia vältettäviä ruoka-aineita, kuten esim. muna, eri vihannekset, hedelmät, mausteet jne. Hieman koulusta riippuen keittiöhenkilökuntamme valmistaa päivittäin kymmeniä erilaisia suurta tarkkuutta vaativia erityisruokavalioaterioita. Erityisruokavaliosta toimitetaan lääkärin, terveydenhoitajan tai ravitsemisterapeutin todistus keittiöhenkilökunnalle. Lomakkeita on saatavilla netistä osoitteesta: http://www.tampere.fi/tiedostot/4RJ5iBNq9/eruokav.pdf

6. Mistä raaka-aineet hankitaan?

Tampereen Aterian käyttämät raaka-aineet hankitaan muutamilta sopimustoimittajilta. Sopimustoimittajiamme ovat tällä hetkellä mm. HK Ruokatalo, Valio, Saarioinen, Suomen Tuoretukku ja Kespro.

7. Hankitteko raaka-aineita / elintarvikkeita ulkomailta?

Ostamme kaikki raaka-aineet kotimaisilta sopimustoimittajiltamme. Esimerkiksi HK Ruokatalolta ostamamme naudan-, sian- ja broilerinliha on 100 % kotimaista. Luonnollisesti on paljon tuotteita, mm. monet vihannekset ja hedelmät (esim. paprika, kesäkurpitsa, munakoiso, omena), joita tavarantoimittajamme eivät saa ainakaan kaikkina vuodenaikoina kotimaasta. Lisäksi on tuotteita, joita ei Suomessa tuoteta, kuten sitrushedelmät ja mausteet.

8. Onko geenimanipuloituja ruoka-aineita?

Ei ole.

9. Kiinnitättekö huomiota ruokien lisäainemääriin?

Kiinnitämme. Käyttämämme peruselintarvikkeet eivät sisällä tai sisältävät hyvin vähän lisäaineita. Mitä pidemmälle elintarvike on jalostettu, sitä enemmän siinä on lisäaineita. Keittiöissämme on ammattilaiset tekemässä ruokaa, joten pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden käyttöä pystytään melko hyvin rajoittamaan.

10. Miksi valmisruokia on niin paljon?

Valmisruokia on itse asiassa todella vähän, eikä niiden käyttöä ole lisätty. 12 viikon ruokalistallamme on tällä hetkellä 6 ateriaa, joiden osana on valmisruokavalmiste.

11. Miksi on kumiperunoita?

Tarkoituksena ei tietenkään ole tarjota ”kumiperunoita”. Useisiin, varsinkin isoimpiin kouluihin, toimitetaan valmiiksi koneellisesti kuorittuja perunoita. Kumimaisuus tai kuorettuminen johtuu siitä, että kuoritun perunan rikkoutuneen pintasolukon tärkkelys liisteröityy perunan pintaan keitettäessä. Myös perunan pitkä säilytys lämpöhauteessa tarjottaessa kuivattaa perunan pintaa ja pinta muuttuu kumimaiseksi.

12. Miksi oppilaat eivät itse voisi kuoria perunoita?

Tästä asiasta asiakkaamme, eli koululaiset, ovat kahta mieltä. Suurin osa arvostaa valmiiksi kuorittujen perunoiden helppoutta.

13. Miksi ei ole Oivariinia tai muita vaihtoehtoja?

Päätöksemme olla tarjoamatta Oivariinia perustuu uusimpiin ravitsemussuosituksiin sekä kaupungin ruokapalvelujen ravitsemustyöryhmän antamaan suositukseen. Sen mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää riittävästi pehmeitä rasvoja ja mahdollisimman vähän kovia rasvoja. Kovaa rasvaa on maitorasvapohjaisissa tuotteissa, kuten voissa, Oivariinissa ja kermoissa. Tarjoamme tällä hetkellä rypsiöljypohjaista Keijua, jonka rasvakoostumus on suositusten mukainen.

14. Tänään ruokana oli uunimakkaraa. Huomasimme, että makkarat oli tuotu ainakin Klassilliseen kouluun pienissä paketeissa. Miksi ette käytä suurpakkauksia?

Uunimakkara tulee meille normaalisti 3 kilon suurkeittiöpakkauksissa. Kyseessä on todennäköisesti ollut jokin esim. saatavuushäiriöstä aiheutunut poikkeustapaus. Myös muut meille saapuvat tuotteet on pakattu käteviin suurpakkauksiin, joissa pakkausmateriaalin käyttö on minimoitu.

15. Mitä ruoille tapahtuu, jos ne pääsevät pilaantumaan tai niitä jää yli?

Ruokaa pyritään valmistamaan porrastetusti niin, että sitä jäisi mahdollisimman vähän. Oppilaiden itseannostelulla puolestaan vaikutetaan syntyvää ruokajätettä vähentävästi. Ruokajätteet lajitellaan biojätteisiin.

16. Mihin pakkausjätteet joutuvat?

Pahvijätteet lajitellaan pahvinkeräykseen, lasipurkit ja pullot toimitetaan keräyspisteisiin. Muovijätteelle ei valitettavasti ole vielä toimivaa keräysjärjestelmää.

17. Entä biojätteet?

Biojätteet lajitellaan erikseen.

18. Onko kouluissa ylimääräisiä liikoja ruokailuvälineitä?

Ei ole, monissa kouluissa pikemminkin päinvastoin. Ruokailuvälineitä ja astioita menee myös jatkuvasti rikki kovassa käytössä.


Lähteet:

  1. Tampereen Ateria sähköpostihaastattelu, vastaukset Lisa Lehtinen 12.2.2006.