Kriittisyys, ajattelemaan oppiminen

Kriittisyys tai kriittinen ajattelu mainitaan opetussuunnitelmassa yhteensä 114 kertaa. Ylipäänsä ajattelu sekä sen merkitys ja oppiminen on mainittu 220 paikassa, mutta monissa yhteyksissä puhutaan ainekohtaisen ajattelun oppimisesta, ei niinkään yleisestä ajattelemaan oppimisesta.

Mitä opitaan?

Koko perusopetuksen yhtenä tehtävänä on oppia kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista (s. 18).

Opetussuunnitelmassa todetaan, että kyky käyttää tietoa kriittisesti on sivistyneen ihmisen ominaisuus (s.16). Arvoperustan mukaan oppilaita ohjataan arvokeskustelussa tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti (s. 15).

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) on yksi laaja-alaisen osaamisen alue. Ajattelun taidot liitetään muun osaamisen kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen (s. 20). Kriittinen ajattelu tai ajattelun oppiminen mainitaan myös monilukutaidon (L4), tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen (L5), osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen (L7) osa-alueiden yhteydessä.

Laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä mainitaan, että oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, tarkastelemaan ajattelutapojaan uuden tiedon pohjalta ja analysoimaan käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista (s. 20, 282).

Oppilaille tulee antaa tilaisuuksia harjoitella asioiden kriittistä tarkastelua (s. 24), johon oppilas harjaantuu vähitellen alakoulun aikana, kun oppilaiden edellytykset tunnistaa pohdittavaan asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia kehittyvät (s. 155). Toimintakulttuurin yhteydessä mainitaan, että kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä (s. 28).

Oppilaita ohjataan mainonnan ja median vaikutusten kriittiseen ja analyyttiseen tarkasteluun (s. 22, 156, 283, 316). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö antaa valmiuksia tiedon kriittiseen hankintaan (s. 31). Jo alkuopetuksessa oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa (s. 100, 283). Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä, pohtimaan sitä, että jokaisella tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa ja harjoittelemaan tiedon kriittistä arviointia. Näin opetuksessa tuetaan kriittisen ajattelun kehittymistä (s. 101, 157). Yläkoulussa monilukutaidon harjoittelun painopiste on analyyttisessä, kriittisessä ja kulttuurisessa lukutaidossa (s. 283) ja tieto- ja viestintäteknologiassa harjoitellaan lähdekriittisyyttä (s. 284). Tiedon kriittisen arvioinnin oppiminen mainitaan erikseen suomen (s. 165, 290, 293), saamen (s. 175, 301, 302, 303), romani- (s. 180, 306, 308) ja viittomakielen (s. 183, 310, 312) opetussuunnitelmissa.

Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen (s. 28).

Mikä opetussuunitelman mukaan edistää ajattelun ja kriittisyyden kehittymistä?

Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö nähdään ajattelun oppimisen kannalta olennaisina (s. 17). Muita ajatteluun ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä opetussuunnitelman mukaan on se, kuinka oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (s. 20). Työtavoista leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus kuten monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset, kokeellisuus, mielikuvituksen käyttö, taiteellinen toiminta, sadut, tarinat, lorut, laulut, tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely sekä muut toiminnalliset työtavat vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen ja edistävät kriittistä ja luovaa ajattelua (s. 21, 30, 99). Jo alakoulussa ajattelun taitoja harjoitellaan ongelmanratkaisu- ja päättelytehtävin sekä uteliaisuutta, mielikuvitusta, kekseliäisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntävin ja edistävin työskentelytavoin (s.155) ja yläkoulussa lisäksi luomalla monimuotoisia tilaisuuksia argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien huomaamiseen ja siten systeemiseen ajatteluun. Apuna käytetään oppiainerajat ylittävää, kokeilevaa, tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä, ja pohditaan ajattelutapojen merkitystä tulevaisuudelle (s. 282).

Monilukutaito, jota kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä, tukee kriittisen ajattelun taitojen kehittymistä (s.22). Alakoulussa kriittistä lukutaitoa kehitetään oppilaille merkityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä (s. 157). Tieto- ja viestintäteknologia kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja (s. 23).

Yhdessä tekeminen ja oppiminen, tutkiva ja luova työskentelyote sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistää luovan ja kriittisen ajattelun kehittymistä ja taitoja (s. 17, 20). Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen (s. 21).

Oppiminen on muun muassa ajattelemista, ja oppimisprosessin aikana opitaan ajattelutaitoja (s. 17).

Myös vaikeimmin kehitysvammaisien opetussuunnitelmaan kuuluu ajattelua kehittäviä osa-alueita ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä pyritään tukemaan (s. 72).

Ajattelu ja oppiminen eri oppiaineissa

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia ajattelunsa kielentämiseen (s. 103, 160, 287). Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset ajattelun taidot esimerkiksi tekstien tulkintataitojen kehittymisen myötä (s. 106, 162, 163, 165, 289). Jo alakoulussa oppilaita ohjataan kielentämään ajatteluaan (T10) (s. 166). Yläkoulussa tavoitteena on ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa (T7) sekä kykyä arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa (T8) niin että hän ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä (s. 290, 293). Myös saamen kielessä ja viittomakielessä kehitetään oppilaiden ajattelutaitoja (s. 115, 116).

Suomi toisena kielenä laajentaa kieltä konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen, ja oppilaat saavat valmiudet oman ajattelunsa ilmaisemiseen (s. 118, 185, 314). Yläkoulussa harjoitellaan kriittistä suhtautumista luettuun ja kuultuun ja tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja (s. 316, 317). Tavoitteena on ohjata kriittiseen tekstien tulkintaan että oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä (s. 315, 317).

Kieli on ajattelun edellytys, ja kaikkien kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä (s. 125, 127, 197, 218, 325, 348, 446, 463). Yläkoulussa kiinnitetään huomiota kriittiseen tiedonhankintaan (s. 334, 357, 371, 452, 453, 454, 469, 470, 471).

Historiassa (s. 257, 415) ja yhteiskuntaopissa (s. 260, 418) keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa. Yhteiskuntaopissa oppilaita ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys (s. 260, 418). Alakoulussa tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää mediaa yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan välineenä (s. 262). Yläkoulun historiassa oppilaita innostetaan kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään pelien, elokuvien ja kirjallisuuden avulla (s. 416). Yläkoulun yhteiskuntaopissa kehitetään yhteiskunnallista ajattelua (T9) (s. 421). Tavoitteena on ohjata oppilasta arvioimaan kriittisesti historiassa historiantulkintojen luotettavuutta (T10) ja yhteiskuntaopissa median roolia ja merkitystä (T4) (s. 419, 421) (s. 416, 418). Historiassa sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen (s. 258, 417). Käsitteiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun, ja opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen (s. 417).

Ympäristöopissa kiinnitetään huomiota kriittisen ajattelun kehittämiseen (s. 131, 239). Eri ajattelutaitojen tasoista puhutaan eriyttämisen yhteydessä (s. 133). 3.-6. luokilla tavoitteena on ohjata oppilasta arvioimaan kriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia (T14) sekä ohjata ekologiseen (T15) ja maantieteelliseen (T16) ajatteluun. Kriittinen lukutaito on myös arvioinnin kohteena (s. 241, 245).

Biologiassa tavoitteena on, että oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä (s. 381). Oppilasta ohjataan kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä (T7) (s. 380, 383).

Maantiedossa pohditaan kriittisesti ajankohtaisien uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä (s. 386). Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle (s. 386). Tavoitteena on maantieteellinen ajattelutaito (T5) (s. 385, 388), jota tutkimuksellinen lähestymistapa tukee (s. 386). Arviointi kohdistuu mm. tiedon kriittiseen arviointitaitoon (s. 387).

Fyysiikan ja kemian tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä (s. 389, 393). Tutkimusten tekeminen kehittää luovaa ja kriittistä ajattelua (s. 389, 394). Oppilasta ohjataan käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä (s. 390, 393, 395, 398)

Terveystiedossa terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ja osaamista vahvistetaan esimerkiksi kriittisen ajattelun sekä eettisen vastuullisuuden kautta (s. 398, 399). Tavoitteena on oppia tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä ja viestintää, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä (T8, T12) (s. 399, 400, 403). Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen luo perustaa muun muassa kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle. Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät esimerkiksi ajattelutaitoja (s. 401).

Kuvataide tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan (s. 143, 266, 426). 3.–6. luokalla oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eri tietolähteisiin (s. 268). Yläkoulussa opetus harjaannuttaa hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä kriittisesti ja vastuullisesti (s. 426). Tavoitteena on yläkoulussa, että oppilas osaa sanallistaa ajatteluaan taiteesta, ympäristöstä ja muusta visuaalisesta kulttuurista (s. 249).

Käsityön kasvatustehtävänä 3.-6. luokalla on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista (s. 270, 273). Yläkoulussa tavoitteena on ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa (s. 431, 433).

Kotitalouden tehtävänä on vahvistaa valmiuksia kriittiseen tiedonhallintaan (s. 437). Sisältöjen valinnoissa otetaan huomioon monipuolinen kotitaloudellisen osaamisen ja ajattelun kehittyminen (s. 439). Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä (s. 440).

Uskonnossa oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun, tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista sekä pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä (s. 134, 246, 404). Alkuopetuksessa opetus antaa ajattelun välineitä, joiden avulla oppilas voi kohdata arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta (s. 134). 3.-6. luokilla tavoitteena on luoda oppilaalle mahdollisuuksia ilmaista rakentavasti ajatuksiaan (s. 249). Yläkoulun sisältönä on eettinen ajattelu (s. 404, 405, 407, 409). Oppilasta ohjataan arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja arvioimaan sitä kriittisesti (s. 405, 407). Alakoulussa arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen (s. 248). Yläkoulussa osaaminen kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä (s. 406).

Elämänkatsomustiedossa ajattelun oppiminen ja kriittinen ajattelu ovat keskeinen osa opetussuunnitelmaa, ja se on ainut paikka, jossa kriittinen ajattelu on määritelty: kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. Täysvaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa edellyttää kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa painotetaan. Oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma sovitetaan opetukseen. (s. 139, 253, 411.) Alkuopetuksessa yksi painopiste on ajattelun taitojen kehittäminen (s. 139), mihin myös tarvitaan erityisesti ohjausta ja tukea (s. 140). Tavoitteena on ohjata oppilasta kuuntelemaan ja arvostamaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua (T1, T3) ja rohkaista oppilasta ilmaisemaan ja arvostamaan omaa ajatteluaan (T2, T3) (s. 139). 3-6. luokilla on keskeistä tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen kehittymistä (s. 253). Vapautta ja vastuuta tutkitaan mm. ajattelunvapauden näkökulmasta (s. 254). Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota mm. ajattelun ja argumentaation kehittymiseen, ja ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen, mihin luodaan myös edellytyksiä (s. 254, 255, 256). Tavoitteena on kehittää oppilaan ajattelua, ja että oppilas oppii tunnistamaan virhepäättelyä ja korjata sen pohjalta omaa ajatteluaan, ja että oppilas osaa sekä ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti että kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja (s. 254, 256). Yläkoulussa ohjataan oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita (T4) (s. 412, 414). Eettisen ajattelun taitoja kehitetään (T8, T10) (s. 412, 413, 414). Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä (s. 413).

Matematiikan opetuksessa kehitetään loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua (s. 128, 130, 234, 235, 237, 374, 375, 376, 377, 378) Yläkoulussa oppilasta ohjataan arvioimaan matemaattisia ratkaisujaan, tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä ja opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun (s. 374, 378). Lisäksi tavoitteena on ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan (s. 375, 379).

Musiikissa kehitetään musiikillista luovaa, esteettistä ja käsitteellistä ajattelua (s. 141, 142, 263, 264, 265, 422, 424). Yläkoulussa kehitetään myös oppilaiden kriittistä musiikkikulttuurien lukutaitoa ohjaamalla heitä analysoimaan ja arvioimaan, miten musiikilla viestitään ja vaikutetaan (s. 422). Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina (s. 423).

SUORAT LAINAUKSET

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

2.2 Perusopetuksen arvoperusta

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. (s. 15)

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Sivistynyt ihminen (…) osaa käyttää tietoa kriittisesti. (s.16)

2.3 Oppimiskäsitys

Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. (s. 17)
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. (s. 17)
Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. (s. 17)
Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. (s. 17)

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

3.1 Perusopetuksen tehtävä

Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. (s. 18)

3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. (s. 20)
Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. (s. 20)
Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. (s. 20)
Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. (s. 20)
Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. (s. 21)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. (s. 22)

Monilukutaito (L4)

Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. (s.22)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. (s. 23)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Oppilaat (…) oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. (s. 24)

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä. (s. 28)
Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. (s. 28)

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

Työtavat

Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. (s. 30)
Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat. (s. 31)

7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (vaikeimmin kehitysvammaiset)

Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. (s. 72)
Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. (s. 72)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista. Muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujen ja tarinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisen vuorovaikutuksen avulla. (s. 99)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa. (s. 100)

Monilukutaito (L4)

Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitä ohjataan pohtimaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä myös sitä, että jokaisella tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa. Näin opetuksessa tuetaan kriittisen ajattelun kehittymistä. (s. 101)

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2

13.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen. (s. 103, 160, 287)

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. (s. 106, 162, 289)

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja. (s. 115)

T5 virittää oppilaan mielikuvitusta ja ajattelutaitoa (s. 116)

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. (s. 118, 185, 314)

13.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI, FINSKA)

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. (s. 125, 197, 325)

13.4.3 Vieraat kielet

Vieras kieli, A-oppimäärä, Englanti, muu vieras kieli, saamen kieli

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. (s. 127, 218, 348)

13.4.4 MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. (s. 128, 234, 374)
Opetus kehittää oppilaiden kykyä ilmaista matemaattista ajatteluaan konkreettisin välinein, suullisesti, kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia. (s. 128)
S1 Ajattelun taidot
Vuosiluokilla 1-2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea ja edistää oppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla. (s. 130)

13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI

Oppiaineen tehtävä

Tieteellistä tietoa käytetään opetuksen perustana ja kriittisen ajattelun kehittämiseen kiinnitetään huomiota. (s. 131, 239)

Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoilla olevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. (s. 133)

13.4.6 USKONTO

Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. (s. 134, 246, 404)
Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. (s. 134)
Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista taustaansa sekä kohtaamaan arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta omassa luokassa ja koulussa sekä lähiympäristössä. Tähän opetus antaa perustietoja ja -taitoja sekä ajattelun välineitä. (s. 134)

13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma. Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. (s. 139, 253, 411)
Vuosiluokilla 1-2 elämänkatsomustiedon opetuksen painopiste on oppilaiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen, ilmaisun sekä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä. Oppilaan omaa ajattelua ja kokemuksia kuuntelemalla ja arvostamalla vaikutetaan terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumiseen. (s. 139)
T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua (s. 139)
T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eri tavoin (s. 139)
T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua (s. 139)
Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. (s. 140)

13.4.8 MUSIIKKI

Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseen sekä muuhun luovaan tuottamiseen. (s. 141, 263, 422)
Oppilaiden luovaa musiikillista ajattelua sekä esteettistä ja musiikillista ymmärrystä edistetään luomalla tilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia äänikokonaisuuksia sekä käyttää mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muiden kanssa. (s. 141)
Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. (s. 142)

13.4.9 KUVATAIDE

Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. (s. 143, 266, 426)
Opetuksen tavoitteet, Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu (s. 144)

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Opetuksessa vahvistetaan taitoa asettaa kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa havaintoja tehden sekä erilaisia tietolähteitä ja apuvälineitä hyödyntäen. Samalla kehittyvät oppilaiden edellytykset tunnistaa pohdittavaan asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia ja löytää uusia oivalluksia sekä harjaantua vähitellen asioiden kriittiseen tarkasteluun. (s.155)
Ajattelun taitoja harjoitellaan ongelmanratkaisu- ja päättelytehtävin sekä uteliaisuutta, mielikuvitusta, kekseliäisyyttä ja toiminnallisuutta hyödyntävin ja edistävin työskentelytavoin. (s.155)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Oppilaat (…) saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen sekä mainonnan ja median vaikutusten kriittiseen tarkasteluun. (s. 156)

Monilukutaito (L4)

Kriittistä lukutaitoa kehitetään oppilaille merkityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä. (s. 157)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Oppilaat harjoittelevat etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla. Heitä ohjataan hyödyntämään lähteitä oman tiedon tuottamisessa ja harjoittelemaan tiedon kriittistä arviointia. (s. 157)

14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

14.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen. (s. 103, 160, 287)

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. (s. 106, 162, 289)
S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan erilaisten tekstien, kuten kaunokirjallisuuden, tietotekstien ja kuvaa ja tekstiä yhdistävien mediatekstien, sujuvaa lukemista ja käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja. (s. 163)
T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstien erittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan (s. 162, 165)

S2 Tekstien erittely ja tulkinta
Oppilas tunnistaa joitakin kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Oppilas osaa käyttää tekstien tulkintataitoja oman ajattelunsa sekä sana- ja käsitevarantonsa kehittämiseen. (s. 165)

T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä
S3 Oman ajattelun kielentäminen ja eri tekstilajien käyttö Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle, kuvaamiselle ja yksinkertaiselle kantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä.

Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomiota sananvalintoihin. (s. 166)

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Tekstien tulkitseminen

Opetuksen tavoite:
T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin S2

Arvioinnin kohteet oppiaineessa: Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen: Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan mediaa ja eri tekstiympäristöjä sekä tilanteeseen sopivia strategioita ja osaa jossain määrin arvioida tietolähteiden luotettavuutta. (s. 165)

SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite: T6 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin sekä kiinnittämään huomiota saamenkielisten alkuperäistekstien kulttuurisidonnaisiin ominaispiirteisiin S2

Arvioinnin kohteet oppiaineessa: Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen: Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia tietolähteitä ja osaa jossain määrin arvioida tietolähteiden luotettavuutta. (s. 175)

ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS

Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite: T6 opastaa oppilasta hankkimaan romanikielistä tietoa ja käyttämään monipuolisia tiedonlähteitä sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta S2

Arvioinnin kohteet oppiaineessa: Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen: Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan erilaisia tietolähteitä ja osaa jossain määrin arvioida tietolähteiden luotettavuutta. (s. 180)

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite: T6 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia tekstiympäristöjä tiedonhankinnassa

ja tulkitsemisessa sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta S2

Arvioinnin kohteet oppiaineessa: Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen: Oppilas käyttää erilaisia tietolähteitä ja osaa jossain määrin arvioida niiden luotettavuutta. (s. 183)

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. (s. 118, 185, 314)

14.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI, FINSKA)

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. (s. 125, 197, 325)

14.4.3 VIERAAT KIELET

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. (s. 127, 218, 348)

14.4.4 MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. (s. 128, 234, 374)
Opetus kehittää oppilaiden taitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. (s. 234)
S1 Ajattelun taidot (s. 235)
Vuosiluokilla 3–6 oppimisen arvioinnin päätehtävänä lukuvuoden aikana on tukea ja edistää oppilaiden matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla. (s. 237)
Oppilailta edellytetään aiempaa enemmän matemaattisen ajattelunsa esilletuomista puheen, välineiden, piirtämisen ja kirjallisen työskentelyn avulla (s. 237)

14.4.5 YMPÄRISTÖOPPI

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Tiedot ja ymmärrys

Opetuksen tavoite

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaan perustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia (s. 241, 245)

S1-S6

Arvioinnin kohteet ympäristöopissa

Näkemyksien ilmaiseminen ja kriittinen lukutaito

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä. Oppilas harjoittelee erilaisten näkemysten perustelemista ja osaa nimetä eroja eri näkökulmissa. (s. 245)

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen (s. 241)
T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaa ympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- ja muita geomediataitoja (s. 241)
Tutkimuksellinen työskentely ja eri ajattelutaitojen tasoilla olevat harjoitukset voivat tukea eriyttämistä yksilöllisten tarpeiden mukaan. (s. 242).

14.4.6 USKONTO

Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. (s. 134, 246, 404)
Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. (s. 134, 246, 404)
Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen. (S. 248)
T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään S1, S2, S3 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas osallistuu yhteiseen keskusteluun, osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään. (s. 249)

14.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma. Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. (s. 139, 253, 411)
Opetuksessa keskeistä on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitojen ja kulttuurisen osaamisen kehittymistä sekä kykyä ilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita. (s. 253)
Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. (s. 254)
Ohjausta ja tukea tarvitaan erityisesti vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. (s. 255)
Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen. (s. 255)
T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle ja kannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin (s. 254, 256)
T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittää ajatteluaan S1, S2, S3 Päättelytaidot Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä ja korjata sen pohjalta omaa ajatteluaan (s. 254, 256)
T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaan muiden katsomuksellisia kannanottoja S1, S2, S3 Vuorovaikutus-taidot ja toiminta ryhmän jäsenenä Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja. (s. 256)

14.4.8 HISTORIA

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. (s. 257, 415)
Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen. (s. 258)

14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI

Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys. (s. 260, 418)
T9 kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisten yhteisöjen toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja yhteiskunnallisesti tiedostavalla tavalla S1, S3 Mediataidot Oppilas osaa käyttää mediaa yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan välineenä sekä pohtia sen käyttämiseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia. (s. 262)

14.4.10 MUSIIKKI

Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseen sekä muuhun luovaan tuottamiseen. (s. 141, 263, 422)
Ääniin ja musiikin ilmaisukeinoihin liittyvää luovaa ja esteettistä ajattelua edistetään luomalla tilanteita, joissa oppilaat voivat suunnitella ja toteuttaa erilaisia musiikillisia tai monitaiteellisia kokonaisuuksia. (s. 263)
Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ennakkoluuloton ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita kehittämään musiikillisia taitojaan. (s. 264)
Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä seurata erityisesti oppilaan yhteismusisointitaitojen, käsitteellisen ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. (s. 265)
T5 rohkaista oppilasta improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen S1-S4 Luovan musiikillisen ajattelun ilmaiseminen eri keinoin Oppilas keksii omia ratkaisuja käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatusti hyödyntää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. (s. 265)

14.4.11 KUVATAIDE

Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. (s. 143, 266, 426)
Oppilaita kannustetaan suhtautumaan kriittisesti eri tietolähteisiin. (s. 268)

14.4.12 KÄSITYÖ

Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. (s. 270)

Opetuksen tavoite: T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti S1-S3, S5 (s. 270, 273)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa: Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta
Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen: Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren. (s. 273)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Tiedon rakentumisen erilaisia tapoja tutkitaan yhdessä ja oppilaita rohkaistaan tuomaan esille omaa kokemustietoaan ja pohtimaan sen merkitystä ajattelulleen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus tehdä havaintoja ja harjaannuttaa havaintoherkkyyttään, hakea monipuolisesti tietoa sekä tarkastella käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Ajattelun taitoja kehitetään lisäksi luomalla monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien huomaamiseen ja siten systeemiseen ajatteluun. Eettisen ajattelun kehittymistä tuetaan pohtien oikeaa ja väärää, hyvää elämää ja hyveitä sekä eettisen toiminnan periaatteita. Taiteet syventävät eettistä ja esteettistä ajattelua herättämällä tunteita ja luomalla uusia oivalluksia. Oppiainerajat ylittävä, kokeileva, tutkiva ja toiminnallinen työskentely oppilaita kiinnostavien ilmiöiden tarkastelemiseksi on tärkeää paitsi ajattelun taitojen myös oppimisen motivaation ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin liittyvien valintojen kannalta. Eri oppiaineiden tunneilla pohditaan opiskelun sekä omien ajattelu- ja työskentelytapojen merkitystä tulevaisuudelle. (s. 282)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Oppilaita ohjataan tarkastelemaan kulutustottumuksiaan kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, tarkastelemaan mainosviestintää analyyttisesti ja toimimaan kriittisinä ja vastuullisina kuluttajina. (s. 283)

Monilukutaito (L4)

Oppilaita ohjataan monilukutaitoisuuden syventämiseen laajentamalla tekstien kirjoa kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai ilmenevää tietoa. Harjoittelun painopiste on analyyttisessä, kriittisessä ja kulttuurisessa lukutaidossa. (s. 283)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Oppilaita ohjataan monipuoliseen tiedon hankintaan ja tuottamiseen sekä tietolähteiden monipuoliseen käyttöön tutkivan ja luovan työskentelyn pohjana. Samalla harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja opitaan arvioimaan omaa ja muiden – myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen – tapaa toimia ja tuottaa tietoa. (s. 284)

15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

15.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen. (s. 103, 160, 287)

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. (s. 106, 162, 289)

Opetuksen tavoite

T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa (s. 290, 293)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tekstien erittely ja tulkinta

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin, pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. (s. 293)

S2…Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. (s. 291)

Opetuksen tavoite

T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys.

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta. (s. 293)

SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

S2… Tutustutaan monimuotoisiin, erityisesti pohtiviin, kantaa ottaviin ja ohjaaviin teksteihin ja niiden keskeisiin kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan kriittistä lukutaitoa ja kriittisen lukijan kysymyksiä. (s. 302)

Opetuksen tavoite

T4 rohkaista oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa sekä tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä ja analysoimisessa tarvittavia tietoja ja taitoja (s. 301, 303)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tekstin erittely ja tulkinta

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa eritellä ja tulkita kriittisesti tekstejä. Hän ymmärtää lukemansa ja osaa analysoida sitä. (s. 303)

ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS

Opetuksen tavoite

T4 rohkaista oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa sekä tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä ja analysoimisessa tarvittavia tietoja ja taitoja (s. 306, 308)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tekstin erittely ja tulkinta

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa eritellä ja tulkita kriittisesti tekstejä, ymmärtää lukemansa ja osaa analysoida sitä. (s. 308)

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

Opetuksen tavoite

T3 rohkaista oppilasta tarkkailemaan monimuotoisia esityksiä ja esitelmiä erittelevästi, tulkitsevasti ja kriittisesti auttaen häntä huomaamaan omien tulkintataitojensa kehittämistarpeet (s. 310, 312)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tulkinnan taidot ja niiden arviointi

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa eritellä ja tulkita kriittisesti esityksiä sekä arvioida omia tulkinnan taitojaan ja niiden kehittämistarpeita. (s. 312)

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. (s. 118, 185, 314)

Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. (s. 316)
Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. (s. 316)

Opetuksen tavoite

T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella (s. 315, 317)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti ja tunnistaa tekstilajeja. Oppilas osaa kuvailla kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. (s. 317)

Opetuksen tavoite

T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä (s. 315, 317)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tekstien tulkinta

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä. (s. 317)

15.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7–9

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. (s. 125, 197, 325)

Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. (s. 334)

15.4.3 VIERAAT KIELET

Vieras kieli, A-oppimäärä, Englanti, muu vieras kieli, saamen kieli

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. (s. 127, 218, 348)

VIERAS KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7–9

Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. (s. 357)

LATINAN KIELI, VALINNAINEN B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7–9

S2… Käytetään pitkäjänteiseen työskentelyyn, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuoliseen yhteistyöhön ohjaavia toimintatapoja. (s. 371)

15.4.4 MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. (s. 128, 234, 374)
S1 Ajattelun taidot ja menetelmät: Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. (…) Syvennetään algoritmista ajattelua. (s. 375)
Rohkaistaan oppilaita käyttämään ajattelua tukevia piirroksia ja välineitä. (s. 376)
Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. (s. 377)

Opetuksen tavoite

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä (s. 374, 378)

Opetuksen tavoite

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä (s. 374, 378)

S1 – S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Taito arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisuja

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa arvioida matemaattista ratkaisuaan ja tarkastelee kriittisesti tuloksen mielekkyyttä (s. 378)

Opetuksen tavoite

T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun (s. 374, 378)

S1, S4, S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tiedon analysointi ja kriittinen tarkastelu

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa itse hankkia, käsitellä ja esittää tilastotietoa (s. 378)

Opetuksen tavoite

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen S1 Algoritminen ajattelu ja ohjelmointitaidot Oppilas osaa soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia. (s. 375, 379)

15.4.5 BIOLOGIA

Biologian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaiden taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaille kehittyy taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä. (s. 381)
T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä (s. 380, 383) S1-S6 Luonnontieteellinen ajattelutaito Oppilas osaa esittää mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä, osaa käyttää biologialle ominaisia peruskäsitteitä sekä tutkimus- ja tiedon-hankintamenetelmiä. Oppilas osaa esittää perusteltuja luonnontieteellisiä käsityksiä ja päätelmiä. (s.383)
Eriyttäminen on mahdollista yhteisissä tutkimustehtävissä, joissa oppilaat toimivat erilaisissa rooleissa ja etenevät yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille. (s. 382)

15.4.6 MAANTIETO

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. (s. 386)
Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä. (s. 386)
Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle. (s. 386)
Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille. (s. 386)
Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin (s. 386)kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. (s. 387)
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä (s. 385, 388) S1-S6 Maantieteellinen ajattelutaito Oppilas osaa selittää että maantiedossa tutkitaan alueita ja alueiden välisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Oppilas osaa esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtia vastauksia niihin. (s. 388)

15.4.7 FYSIIKKA

Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. (s. 389)
Vuosiluokilla 7-9 opiskelun pääpaino on kvalitatiivisella tasolla, mutta oppilaiden abstraktin ajattelun ja matemaattisten taitojen kehittyessä laajennetaan työskentelyä joidenkin ilmiöiden osalta kvantitatiiviselle tasolle. (s. 389)
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin eri tilanteissa. (s. 389)
Tutkimusten tekeminen kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa oppilaita fysiikan opiskeluun. (s. 389)
Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. (s. 391)

Opetuksen tavoite

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla (s. 390, 393)

S1-S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla. (s. 393)

15.4.8 KEMIA

Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. (s. 393)
Vuosiluokilla 7-9 opiskelun pääpaino on makroskooppisella tasolla, mutta oppilaiden abstraktin ajattelun kehittyessä yhteyttä submikroskooppisiin ja symbolisiin malleihin vahvistetaan. (…) Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin eri tilanteissa. (s. 394)
Tutkimusten tekeminen kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa oppilaita kemian opiskeluun. (s. 394)
Tutkimustehtävillä voidaan eriyttää opetusta, jolloin oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa tai edetä yksilöllisesti ajattelutaitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaiden kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta, osallisuus toiminnan suunnittelussa sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaiden oppijaminäkuvan vahvistumista. (s. 396)

Opetuksen tavoite

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla (s. 395, 398)

S1-S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa hakea tietoa erilaisista tietolähteistä ja valita joitakin luotettavia tietolähteitä.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla. (s. 398)

15.4.9 TERVEYSTIETO

Terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ikäkaudelle sopivalla tavalla terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus. (s. 398)
Opetuksessa pyritään aiempaa tarkempaan tiedonalakohtaiseen käsitteiden käyttöön ja vahvistetaan kriittiseen ajatteluun, itsetuntemukseen ja eettiseen pohdintaan liittyvää osaamista ikäkauden mukaisesti. (s. 399)

Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle. (…) Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja. (s. 401)

Opetuksen tavoite

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S1-S3 (s. 399, 403)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Terveyteen ja sairauteen liittyvien ilmiöiden tarkastelu ja terveyteen liittyvän tiedon luotettavuuden arvioiminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta usean tiedon luotettavuutta kuvaavan tekijän pohjalta. (s. 403)

Opetuksen tavoite

T 12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä. (s. 400, 403)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Terveyteen liittyvän viestinnän arviointi sekä terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien keinojen tunteminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän viestinnän luotettavuutta ja merkitystä sekä perustella terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä käsityksiä. Oppilas osaa eritellä elämäntapojen seurauksia toisille ja ympäristön terveydelle sekä esitellä esimerkein keinoja ja tapoja miten terveyteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisöissä. (s. 403)

15.4.10 USKONTO

Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. (s. 134, 246, 404)
Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. (s. 134, 246, 404)
Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet. (s. 404)
S2… Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia. (s. 405)
Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. (s. 406)
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja S1, S3 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista. (s. 407)
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin (s. 405, 407)
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin S1, S2, S3 Eettinen ajattelu Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. (s. 407)

KATOLINEN USKONTO

Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. (s. 409)

15.4.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on tärkeätä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma. Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. (s. 139, 253, 411)
T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita (s. 412, 414) S1, S3 Uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tunteminen Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä. (s. 414)
T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan (s. 412, 414) S2, S3 Eettisen ajattelun taidot Oppilas osaa käyttää ettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä(s. 414)
T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta S2, S3 Eettisen ajattelun taidot Oppilas osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja perustella ihmisoikeuksien merkitystä. (s. 414)
Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. (s. 413)
Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. (s. 413)

15.4.12 HISTORIA

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla. (s. 416)
Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun. (s. 417)
Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan. (s. 417)
Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. (s. 417)

Opetuksen tavoite

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta (s. 416, 418)

S1–S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

15.4.13 YHTEISKUNTAOPPI

Opetuksen tavoite

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä (s. 419, 421)

S1–S3

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Yhteiskuntaa, mediaa, taloutta ja taloudenpitoa koskevat tiedot ja taidot

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa kuvailla yhteiskunnan, talouden ja median toimintaa sekä tarkastella niihin liittyvää julkista keskustelua. (s. 421)

T9 ohjata oppilasta laajentamaan näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa S1–S4 Yhteiskunnallinen ajattelu, osallistumis- ja vaikuttamistaidot Oppilas osaa ilmaista perustellun mielipiteensä tarkoituksenmukaisin keinoin, käyttää erilaisia vaikuttamistaitoja ja toimia rakentavasti osallistuvana kansalaisena lähiyhteisössä. (s. 421)

15.4.14 MUSIIKKI

Oppilaiden ajattelua ja oivalluskykyä kehitetään tarjoamalla säännöllisesti mahdollisuuksia äänen ja musiikin parissa toimimiseen, säveltämiseen sekä muuhun luovaan tuottamiseen. (s. 141, 263, 422)
Oppilaiden toimijuutta ja ajattelua vahvistetaan kertaamalla ja syventämällä aiemmin opittuja musiikillisia taitoja. (s. 422)
Opetuksen tehtävänä on myös kehittää oppilaiden kriittistä musiikkikulttuurien lukutaitoa ohjaamalla heitä analysoimaan ja arvioimaan, miten musiikilla viestitään ja vaikutetaan. (s. 422)
S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa: (…) Myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä musiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina. (s. 423)
Oppimisen ilo, luovaan ajatteluun rohkaiseva ilmapiiri sekä myönteiset musiikkikokemukset ja -elämykset innostavat oppilaita ja sitouttavat heidät kehittämään musiikillista osaamistaan. (s. 424)

15.4.15 KUVATAIDE

Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. (s. 143, 266, 426)
Opetus harjaannuttaa hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä

luovasti, kriittisesti ja vastuullisesti. (s. 426)

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään S1, S2, S3 Havaintojen ja ajattelun vaikutusten pohtiminen Oppilas osaa sanallistaa havaintojaan ja ajatteluaan taiteesta, ympäristöstä ja muusta visuaalisesta kulttuurista. (s. 249)

15.4.16 KÄSITYÖ

T8 ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa (s. 431, 433)

15.4.18 KOTITALOUS

Kotitalouden tehtävänä on vahvistaa valmiuksia pitkäjänteiseen työskentelyyn, yhdessä toimimiseen ja kriittiseen tiedonhallintaan. (s. 437)
Sisältöjen valinnoissa otetaan huomioon monipuolinen kotitaloudellisen osaamisen ja ajattelun kehittyminen sekä kestävään tulevaisuuteen tähtäävä toiminta. (s. 439)
Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä. (s. 440)

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Perusopetusta täydentävä saamen kieli vuosiluokilla 1–2

Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja yhteistyössä kotien kanssa. (s. 446)

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoite

T3 innostaa oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa sekä erilaisten tekstien ymmärtämistä ja tulkitsemista (s. 452, 454)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Erittelevä ja kriittinen lukutaito

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa lukea tekstejä käyttäen joitakin lukutapoja sekä ymmärtää sisällön ydinasiat, mielipiteet perusteluineen ja pystyy tekemään jossakin määrin havaintoja kielen ja kuvien keinoista teksteissä. (s. 454)

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutustutaan saamenkieliseen mediaan ja kulttuuritarjontaan sekä harjoitellaan niiden kriittistä tarkastelua. (s. 453)

Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli vuosiluokilla 1–2

Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja yhteistyössä kotien kanssa. (s. 463)

Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoite

T3 innostaa oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa sekä erilaisten tekstien ymmärtämistä ja tulkitsemista (s. 469, 471)

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Erittelevä ja kriittinen lukutaito

Arvosanan kahdeksan osaaminen

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutustutaan 0mankieliseen mediaan ja kulttuuritarjontaan sekä harjoitellaan niiden kriittistä tarkastelua. (s. 470)

Kriittisyys, ajattelemaan oppiminen

SUORAT LAINAUKSET

Luontokoulut.fi sivusto käyttää evästeitä