Ekosysteemit ovat luonnon perusyksikköjä. Ekologisuus taas pohjimmiltaan merkitsee ekosysteemien huomioon ottamista. Molemmat esiintyvät opetussuunnitelmassa.
Perusopetuksen arvoperustan mukaan ihminen on täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa (s. 16). Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä (s. 16). Elämän kunnioittaminen tuodaan esiin myös yleisissä tavoitteissa (s.19).
Ekologisuus otetaan huomioon tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä (s. 29). Myös etäyhteyksien käytössä tuodaan esiin niiden ekologista kestävyyttä (s. 39). Laaja-alaiseen osaamiseen yläkoulussa on sisällytetty kestävän kehityksen ekologisten edellytysten pohtiminen (s. 281).
Oppiainesisällöissä ekologisuus esiintyy käsitteenä vain kuvataiteessa ja käsityössä. Kuvataiteen alkuopetuksessa ekologinen arvottaminen on yksi osa tavoitteita (s. 29). Yläkoulun käsitöissä opetussisältönä on valmistaa ekologisesti kestäviä tuotteita tai teoksia (s. 431).
Ympäristöoppi ja biologia voidaan nähdä kokonaisuudessaan oppiaineina, joiden koko sisältö liittyy ekologiaan, ekosysteemeihin ja ekologisuuteen. Tähän on poimittu kohtia, joissa suoraan viitataan näihin asioihin tai käytetään näitä käsitteitä.
Alakoulun ympäristötiedossa luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut on yksi sisältöalue (S5). Myös eliöt ja elinympäristöt kuuluvat sisältöihin ja tavoitteisiin (T15)(s. 242, 245).
Elämän perusedellytyksiä pohditaan alkuopetuksen ympäristöopissa (s. 132, 133) ja elämänmuotoja tutkitaan elämänkatsomustiedossa (s. 140). Ympäristöopissa sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen (s. 242).
Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, ekosysteemien toimintaa sekä evoluution perusteita (s. 379). Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta (S3) on sisältöalue, jossa painotetaan suomalaista metsäekosysteemiä, mutta esimerkkejä otetaan myös vesi-, suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Biologiassa tutustutaan myös lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä lajien ekologiaan ja lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä painotetaan. Myös tutkimusretkillä (S2) on sisältönä metsän ja muiden ekosysteemien tutkiminen ja vertailu (s. 381). Tavoitteena on ymmärrys ekosysteemin perusrakentesta ja toiminnasta (T1), eliökunnan rakenteen, eliöiden rakenteen ja eliöiden elintoimintojen hahmottaminen (T2) sekä evoluution perusperiaatteiden ymmärtäminen (T4). Oppilas oppii kuvaamaan, miten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat kehittyneet maapallolla evoluution tuloksena (s. 383)
SUORAT LAINAUKSET
LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA, 2.2 Perusopetuksen arvoperusta
Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. (s. 16)
LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET, 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet
Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
- Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. (s.19)
LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI, 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat
Oppimisympäristöt
- Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon (…) ekologisuus (…) (s. 29)
LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
- Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä. (s. 39)
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2
13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI
Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2
Opetuksen tavoitteet
Tiedot ja ymmärrys
T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä (s. 132)
Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2
S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen: Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidon osalta. (s.133)
13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
- S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus: Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. (s. 140)
13.4.9 KUVATAIDE
- Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen (s. 144)
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6, 14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6
14.4.5 YMPÄRISTÖOPPI
Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6
S4 Ympäristön tutkiminen:
- Tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. (s. 242)
S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut:
- Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia. Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineen säilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisen ja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaan ääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekä maapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön. (s. 242)
S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen:
- Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, oman kulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. (s. 242)
Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6
Tiedot ja ymmärrys
Opetuksen tavoite
T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen
S1, S3-S6
Arvioinnin kohteet ympäristöopissa
Biologian tiedonala: Luonnon tutkiminen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistaminen, ihmisen rakenne, elintoiminnot ja kehitys
Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa havainnoida luontoa, tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja niiden tunnusomaisia elinympäristöjä.
Oppilas laatii ohjatusti pienen kasvion, osaa tutkia kokeellisesti kasvien kasvua yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä osaa pääpiirteittäin kuvata ihmisen rakenteen, elintoiminnat ja kehityksen. (s. 245)
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9
- Näinä vuosina jatketaan kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin pohjan rakentamista ja pohditaan oppilaiden kanssa kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä. (s. 281)
15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9
15.4.5 BIOLOGIA
Oppiaineen tehtävä
Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä perinnöllisyyden ja evoluution perusteita. (s. 379)
Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. (s. 381)
S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-,
suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä. (s. 381)
Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Biologinen tieto ja ymmärrys
Opetuksen tavoitteet
T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja
Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Ekosysteemin rakenteen ja toiminnan hahmottaminen
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa kuvata metsäekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä tunnistaa erilaisia ekosysteemejä ja niiden ravintoverkkojen lajeja.
Oppilas osaa kuvata monimuotoisuuden merkitystä ekosysteemien toiminnalle sekä pohtia metsien kestävän käytön merkitystä eliöille ja ihmiselle. (s. 383)
Biologinen tieto ja ymmärrys
Opetuksen tavoitteet
T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta
S1-S5
Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Eliökunnan rakenteen jaa eliöiden rakenteen ja elintoimintojen hahmottaminen
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa kuvata eliökunnan luokittelun periaatteita, osaa nimetä eliöiden rakenteita sekä osaa kuvata eliöiden elintoimintoja.
Oppilas osaa vertailla eri eliöryhmien sukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallisten sopeutumien pohjalta sekä tunnistaa, luokittelee ja vertailee eliöryhmiä. (s. 383)
Biologinen tieto ja ymmärrys
Opetuksen tavoitteet
T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita
Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteiden hahmottaminen
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata perimän ja ympäristön vaikutusta eliöiden yksilönkehityksessä.
Oppilas osaa kuvata miten elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat kehittyneet maapallolla evoluution tuloksena. (s. 383)
Opetuksen tavoitteet
T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi
S1-S4, S6
Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Eliökokoelman laatiminen ja kasvien kokeellinen kasvattaminen
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.
Oppilas toteuttaa ohjatusti kasvatuskokeen. (s. 384)
15.4.16 KÄSITYÖ
- S5 Tekeminen: Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. (s. 431)