Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto lausui yhdessä usean muun ympäristökasvatustoimijan kanssa maakuntauudistuksesta:
Lausunto 19.06.2017
Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleen-organisointia koskevaksi lainsäädännöksi
YMPÄRISTÖKASVATUKSEN JA -TIETOUDEN [1] EDISTÄMINEN ON TURVATTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA
Allekirjoittajat kiittävät mahdollisuudesta lausua ja lausuvat seuraavaa:
On myönteistä, että maakuntien tehtäviin kuuluu ympäristöä koskevan luotettavan tutkimus- ja tarkkailutiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Allekirjoittajat haluavat korostaa tämän tehtävän tärkeyttä: kansalaisten ympäristötietoisuus ja mahdollisuus vaikuttaa ovat kestävän tulevaisuuden kannalta avainasemassa.
On oleellista tukea kasvatus- ja koulutusinstituutioissa toteutettavaa ympäristökasvatusta ja ympäristötietoisuuden parantamista tuetaan myös maakuntien toimin. Lisäksi maakuntien tukea tarvitaan kansalaisten ympäristövastuullisuuden sekä yritysten ympäristöjärjestelmätyön edistämiseen.
Kansalaisten osallistuminen ympäristötiedon tuottamiseen sekä ympäristöä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon tulee turvata ja esitämme, että niiden varmistaminen kirjataan maakuntien tehtäviin. Esimerkiksi kansalaisten osallistaminen ympäristötiedon tuottamiseen kansalaishavainnoinnin keinoin mahdollistaa vuorovaikutuksen viranomaisten ja kansalaisten välillä.
Ympäristökasvatuksen ja -tietouden edistäminen osaksi maakuntaohjelmia
Maakuntaohjelmiin tulee kirjata ympäristökasvatuksen ja -tietouden toteutustavat ja maakuntakohtaiset toimet. Näiden toimien konkretisoimiseksi laaditaan maakunnissa ympäristökasvatuksen suunnitelma. Maakunnan ympäristökasvatuksen suunnitelman yhtenä keskeisenä toteuttajana on alueellinen ympäristökasvatuksen edistämisen yhteistyöryhmä. Esimerkiksi Uudellamaalla on laadittu “Rattailla – Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 20142017”, jota toteuttaa Ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä Välke. Uudenmaan Välke-ryhmän tiedotuskanavana ja ympäristötietouden yhteen kokoavana tietopankkina toimii ympäristövastuullisuuden Osaamispankki (www.hyria.fi/osaamispankki).
Ympäristökasvatuksen suunnitelmien tulee sisältää muun muassa tuki varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ympäristökasvatuksen toteuttamiselle. Suunnitelmassa kuvataan, miten maakunnassa tuetaan oppilaitosten ja päiväkotien kestävän kehityksen ohjelmia ja -toimia (esimerkiksi Vihreä lippu ja Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi), luonto- ja ympäristökoulutoimintaa, alueen kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä yritysten ja yhteisöjen ympäristöohjelmien laatimista ja ympäristöneuvontaa (esimerkiksi ekotukitoiminta ja energianeuvonta). Ympäristökasvatuksen suunnitelmia voidaan laatia myös maakuntien välisenä yhteistyönä. Suunnitelmien laadinnassa on turvattava kansalaisten osallistuminen.
Ympäristökasvatuksen alueellisille yhteistyöryhmille virallinen status
Maakuntien tärkeä tehtävä on edelleen ylläpitää alueellisia ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmiä ja tukea niiden toimintaa. Näille yhteistyöryhmille on jatkossakin turvattava virallinen asema nimittämällä laajapohjaiset yhteistyöryhmät maakuntahallinnon toimesta. Ryhmissä tulee olla vähintään maakuntahallinnon, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten edustus. Yhteistyöryhmät osallistuvat keskeisessä roolissa ympäristökasvatussuunnitelmien laadintaan ja toimeenpanoon.
Ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden edistämisen rahoitus turvattava maakuntauudistuksessa
Esitämme että pitkällä tähtäyksellä ympäristökasvatuksen ja tietoisuuden edistämiseen varataan rahoitusta sekä maakunnallisilla itsehallintoalueilla, että valtakunnallisesti kehittämishankkeisiin.
1) Ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden lisäämiselle maakuntauudistuksessa on turvattava riittävät resurssit. Valtakunnallisille ympäristökasvatuksen hankkeille on tällä hetkellä varattu erillinen rahoitus[2], joka nyt uudistuksen myötä tulee maakuntien jaettavaksi. Tämä rahoitus on tärkeä jatkossakin suunnata ympäristökasvatuksen ja -tietouden edistämiseen. Maakunnilla tulee olla selkeä hakumenettely, jonka kautta ympäristökasvatukselle ja -tietoudelle varattu rahoitus jaetaan vuosittain. Samalla on huolehdittava siitä, että maakunnalliset ympäristökasvatuksen toimijat, esimerkiksi alueellisten ympäristötietouden yhteistyöryhmien toimijat ja kansalaisjärjestöt, saavat tiedon haussa olevasta rahoituksesta ja sen painotuksista. Näin varmistetaan laadukkaan ympäristökasvatus ja -tietoustyön toteutuminen ja kehittäminen maakunnissa.
2) Lisäksi esitämme, että valtionhallinto vastaa jatkossakin valtakunnallisten ympäristökasvatushankkeiden rahoituksesta. Valtakunnalliset hankkeet ovat tärkeitä uusien toimintamallien kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi kaikkiin maakuntiin. Tätä rahoitusta voisi koordinoida Opetus ja -kulttuuriministeriön kautta.
ALLEKIRJOITTAJAT:
Katja Viberg, koulutustoimintojen johtaja, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Kati Vähä-Jaakkola, vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonto-ja ympäristökoulujen liitto, Silja Sarkkinen, puheenjohtaja, FEE-Suomi/Suomen ympäristökasvatuksen seura, Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto ry, Tom Selänniemi, johtaja, Suomen luontokeskus Haltia, Ari Orelma, rehtori, Hyria koulutus Oy, Riitta Pulkkinen, luontotalon johtaja, Villa Elfvikin luontotalo, Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä Välke, Tarja Heikkonen, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatustoimikunta, Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi
VIITTAUKSET
[1] Ympäristötietouden käsitettä käytetään tässä lausunnossa synonyyminä ympäristötietoisuuden käsitteelle.
[2] Ympäristöministeriö on jakanut hankerahoitusta ympäristökasvatukselle momentilta 35.01.65 vuosittain n. 250 000 euroa “kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen”.