Kestävän kehityksen kasvatuksella kohti eduskuntavaaleja 2019

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto on yhdessä kahdentoista ympäristökasvatustyötä tekevän järjestön kanssa laatinut tavoitteet, joiden avulla voidaan olennaisesti parantaa kestävän kehityksen kasvatuksen tilaa Suomessa.

Tavoitteet lyhyesti:

1. Riittävät valmiudet ja osaaminen kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen opettajille ja kasvattajille

– Opettajien tutkinnot: Tulee selvittää, miten yliopistoja ja korkeakouluja voidaan kannustaa sisällyttämään kestävän kehityksen kasvatus opettajien tutkintoihin.
– Täydennyskoulutus: Kestävän kehityksen kasvatus tulee määritellä Opetushallituksen rahoittaman täydennyskoulutuksen pysyväksi teema-alueeksi ja varata sille vuosittain tarvittava määrä resursseja, vähintään 10 % määrärahoista.

2. Tuki ja työkalut kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen opettajille ja kasvattajille

Opettajien ja kasvattajien tulee saada tukea ja työkaluja kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen. Kouluilla, päiväkodeilla ja oppilaitoksilla tulisi olla oma kestävän kehityksen ohjelma, tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää luonto- ja ympäristökoulujen palveluita, järjestöjen luonto- ja ympäristöaiheisia kouluvierailuja sekä luontopainotteista iltapäiväkerhotoimintaa. Varmistetaan näille kestävän kehityksen kasvatusta tukeville toiminnoille riittävä resursointi.

3. Tuki ja resurssit kestävän kehityksen kasvatukselle ja ympäristötietoisuuden lisäämiselle myös osana elinikäistä oppimista ja nonformaalia kasvatusta

– Uudet keinot kansalaisten ympäristötietoisuuden lisäämiseen: Tulee selvittää keskeiset osaamistarpeet ja etsiä uusia keinoja ympäristövastuullisen toiminnan ja ympäristökansalaisuuden edistämiseen.

– Hankerahoitus: Kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristötietoisuuden kehittämiseen ja lisäämiseen on varattava riittävät resurssit. Rahoitus valtakunnallisille ympäristökasvatuksen ja valistuksen hankeavustuksille on turvattava jatkossakin.

Tutustu tavoitteisiin tarkemmin:

Kestävän kehityksen kasvatuksella kohti eduskuntavaaleja 2019

Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen merkitys on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen myötä tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut edistämään kestävän kehityksen kasvatusta ja koulutusta. YK:n Agenda 2030 tavoitteissa (4.7) on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot koulutuksen kautta. Tavoite 4 tukee myös muiden Agenda 2030 tavoitteiden toteutumista. ^[1]

Pariisin ilmastosopimuksessa Suomi on sitoutunut toteuttamaan ilmastokasvatusta ja -koulutusta sekä lisäämään ilmastotietoisuutta ja kansalaisten osallisuutta.^[2] Myös Suomen eduskunta edellytti Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisu) käsittelyn yhteydessä keväällä 2018, että valtioneuvosto vahvistaa ilmastokasvatusta ja -viestintää. Biologisen monimuotoisuuden suojelusopimuksessa Suomi sitoutuu muiden tavoitteiden ohella edistämään ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, viestimään siitä ja sisällyttämään luonnon monimuotoisuuden suojelun osaksi opetusohjelmia.^[3]

Kestävän kehityksen kasvatus ja kestävän elämäntavan edistäminen on keskeisesti mukana myös valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lukio-opetuksen perusteissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa sisältyen niiden arvopohjaan ja tavoitteisiin. Kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä keinoja kestävän tulevaisuuden edistämisessä. Tarve, perustelut ja sitoumukset ovat jo olemassa – nyt tarvitaan enää toimeenpano!

1. Riittävät valmiudet ja osaaminen kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen opettajille ja kasvattajille

Tavoite

Opettajien ja kasvattajien tulee saada riittävät valmiudet kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä varmistetaan riittävällä koulutuksella.

Opettajien tutkinnot: Tulee selvittää, miten yliopistoja ja korkeakouluja voidaan kannustaa sisällyttämään kestävän kehityksen kasvatus opettajien tutkintoihin.

Täydennyskoulutus: Kestävän kehityksen kasvatus tulee määritellä Opetushallituksen rahoittaman täydennyskoulutuksen pysyväksi teema-alueeksi ja varata sille vuosittain tarvittava määrä resursseja, vähintään 10 % määrärahoista.

Perustelu

Opettajien tutkinnot: Opettajat ovat avainroolissa kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamisessa. Opettajien opinnoissa olisikin olennaisen tärkeää saada riittävä aihepiirin osaaminen. Tämä toteutuu erittäin vaihtelevasti eri yliopistoissa. Esimerkiksi aineenopettajan koulutus ei tällä hetkellä pysty varmistamaan, että vastavalmistunut opettaja tunnistaa oman oppiaineensa keskeiset ympäristösisällöt.[4]

Täydennyskoulutus: Tällä hetkellä Opetushallitus rahoittaa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutusta seitsemästä teemasta:
toimintakulttuurin kehittäminen, pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen, hyvinvointi ja oppimisen tuki,
kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, digitalisaatio sekä tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen. Kestävän kehityksen kasvatuksen
tulisi olla vaihtuvien teemojen joukossa pysyvänä teemana, jolloin sen painoarvo voisi nousta vastaamaan ohjaavien asiakirjojen tavoitetasoa.

Esimerkki kustannuksista

Täydennyskoulutus: Opetushallitus rahoittaa opettajien ja varhaiskasvattajien täydennyskoulutusta vuosittain noin 10 miljoonalla eurolla. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen teemoihin myönnettiin vuonna 2018 yhteensä vain noin 490 000 euroa eli noin 5 % koko täydennyskoulutukseen varatusta summasta[5]. Näihin teemoihin tulisi ohjata vuosittain vähintään 10 % määrärahoista eli esim. miljoona euroa vuodelle 2019.

 

 2. Tuki ja työkalut kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen opettajille ja kasvattajille

Tavoite

Opettajien ja kasvattajien tulee saada tukea ja työkaluja kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen. Kouluilla, päiväkodeilla ja oppilaitoksilla tulisi olla oma kestävän kehityksen ohjelma, tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää luonto- ja ympäristökoulujen palveluita, järjestöjen luonto- ja ympäristöaiheisia kouluvierailuja sekä luontopainotteista iltapäiväkerhotoimintaa. Varmistetaan näille kestävän kehityksen kasvatusta tukeville toiminnoille riittävä resursointi.

Perustelu

Kestävän elämäntavan edistäminen on keskeisesti mukana varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lukio-opetuksen perusteissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa. Tutkimusten mukaan kestävän kehityksen kasvatus kuitenkin toteutuu vaihtelevasti: perusopetuksen alaluokilla satunnaisesti ja yläluokilla vain muutamassa oppiaineessa. ^[6]

Esimerkki kustannuksista

Keskivertokunta Suomessa, jossa asukkaita 17 200: kunnassa seitsemän perusopetuksen yksikköä (83 luokkaa), kuusi päivähoitoyksikköä (33 ryhmää) sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa seitsemässä toimipisteessä.

Kustannukset vuodessa:

Kestävän kehityksen ohjelma (esim. Vihreä lippu) kouluille ja päiväkodeille   5500 €*

Luontopainotteinen aamu- ja iltapäivätoiminta     3500 €**

Järjestöjen kouluvierailut perusopetuksen ryhmissä     4150 €

Kiertävän luonto- tai ympäristökoulun palvelut     61 900 €***

* Kustannus sisältää ohjelman osallistumismaksut 550 € x 7 suurta yksikköä ja 275 € x 6 pientä yksikkö

** Kustannus sisältää ohjaajien koulutuksen, materiaalin ja viestinnän luontopainotteisen iltapäivätoiminnan järjestämiseen

*** Kustannus palvelun tuottamisesta esimerkkikunnan kaikille luokille ja päiväkotiryhmille. Kahden kunnan alueella kiertävän luontokoulun palveluiden vuosikustannus on yhteensä n. 80 000 €; sisältää n. kahden tunnin luontokouluohjelman 150 ryhmälle sekä koulutuksia opettajille ja kasvattajille.

Lisätietoa:

www.vihrealippu.fi
www.luontoliitto.fi/kouluille/luontokerhot
www.luontokoulut.fi

 

3. Tuki ja resurssit kestävän kehityksen kasvatukselle ja ympäristötietoisuuden lisäämiselle myös osana elinikäistä oppimista ja nonformaalia kasvatusta

Tavoite

Uudet keinot kansalaisten ympäristötietoisuuden lisäämiseen: Tulee selvittää keskeiset osaamistarpeet ja etsiä uusia keinoja ympäristövastuullisen toiminnan ja ympäristökansalaisuuden edistämiseen. Sitran kyselytutkimuksessa suurin osa suomalaisista pitää toimimista ympäristöä säästäen tärkeänä, mutta ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin, esimerkiksi äänestyskäyttäytymiseen tai lomalentojen vähentämiseen.^[7]

Hankerahoitus: Kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristötietoisuuden kehittämiseen ja lisäämiseen on varattava riittävät resurssit. Rahoitus valtakunnallisille ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksille on turvattava jatkossakin.

Perustelut

Uudet keinot kansalaisten ympäristötietoisuuden lisäämiseen: Agenda 2030 tavoitteiden toimeenpano, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu edellyttävät yhteiskunnan tuotannon ja kulutuksen rakenteiden pikaista uudistamista ja merkittäviä kulttuurisia ja sosiaalisia muutoksia. Nämä eivät ole mahdollisia ilman vahvaa satsausta ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Tulevan hallituksen keskeisenä tehtävänä on edistää suomalaisten ympäristötietoisuutta niin, että välttämättömät toimet ympäristön suojelemiseksi saavat riittävän tuen. Tähän tulee etsiä uudenlaisia keinoja.

Hankerahoitus: Moni pysyväksi muuttunut toimintamalli tai materiaali on saanut alkunsa hankkeesta, joka on rahoitettu ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraisella valtionavustuksella (mom. 35.01.65) ympäristökasvatus ja -valistushankkeille.

Tärkeää olisi tarjota mahdollisuus etsiä ja löytää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja jatkossakin hankkeilla ja kokeilemalla. Esimerkkeinä tuloksia tuottaneista kehittämishankkeista ovat MAPPA-materiaalipankki (Ulkona oppimisen, ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan materiaalipankki) ja LYKE-verkosto, jotka ovat muodostuneet pysyviksi toimintamalleiksi. Myös Ulos – Ut – Out! – ulkona oppimisen suurtapahtuma on saatu alkuun tämän rahoituksen turvin.^[8]
www.mappa.fi, www.lyke.fi, www.ulos2017.fi

Esimerkki kustannuksista

Hankerahoitus: Ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraisella valtionavustuksella (mom. 35.01.65) ympäristökasvatus ja -valistushankkeille on myönnetty rahoitusta v. 2015 240 000 euroa, v. 2016 210 000 eur ja v. 2017 240 000 eur. Avustuksia on kuitenkin haettu vuosittain peräti 1 – 2,1 miljoonan edestä. Ilman rahoitusta on jäänyt suuri määrä hyviä ja tarpeellisia hankkeita. Erityisen hyviä rahoituksen ulkopuolelle jääneitä hankkeita on ollut esim. vuonna 2016 jopa 300 000 euron edestä[9]. Kehittämishankkeille tulisi järjestää jatkossa OKM:n alle vähintään 500 000 euron rahoitus.

^[1] http://yk.fi/sdg

^[2] https://unfccc.int/sites/default/files/english_paris_agreement.pdf

^[3] https://www.cbd.int/doc/legal/cbd-en.pdf

[4] Aarnio-Linnanvuori, E. (2018). Ympäristö ylittää oppiainerajat: Arvolatautuneisuus ja monialaisuus koulun ympäristöopetuksen haasteina

[5] www.oph.fi/download/190353_2018_rahoitetut_hankkeet.pdf

^[6] Saloranta, S. (2017). Koulun toimintakulttuurin merkitys kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamisessa perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluissa.

Uitto, A., & Saloranta, S. (2017). Subject Teachers as Educators for Sustainability: A Survey Study. Education Sciences, 7(1).

^[7] Sitran kyselytutkimus: resurssiviisas kansalainen: www.sitra.fi/uutiset/suomalaisten-ymparistotietoisuus-siirtyy-hitaasti-sanoista-tekoihin

^[8] Tiedonanto sähköpostitse 19.4.2018: ympäristökasvatuksen erityisasiantuntija Tanja Tuulinen, Keski-Suomen Ely-keskus

[9] Tiedonanto sähköpostitse 19.4.2018: ympäristökasvatuksen erityisasiantuntija Tanja Tuulinen, Keski-Suomen Ely-keskus