Monipuoliset oppimisympäristöt

Monipuoliset oppimisympäristöt on teema, joka läpäisee opetussuunnitelman, ja josta puhutaan paljon sekä yleisissä osissa että kaikissa oppiaineissa. Valtakunnallisten oppisisältöjen lisäksi myös paikallisesti laadittavissa opetussuunnitelmissa opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet (s. 96. 102, 158).

Tähän on nostettu sellaisia mainintoja, jotka voitaisiin tulkita ulkona ja luonnossa oppimista tukeviksi, eli sähköisiin oppimisympäristöihin viittaavat tekstit on jätetty huomiotta.

Yleistä

Opetussuunnitelman oppimiskäsitys on, että oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan (s. 17). Vuorovaikutteiset oppimisympäristöt ja koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen nähdään opetustyön resurssina (s. 19) ja niitä tulee hyödyntää suunnitelmallisesti (s. 27). Työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta (s. 27), ja luontoa sekä rakennettua ympäristöä hyödynnetään eri oppiaineiden opetuksessa (s. 29). Yhteistyötä harjoitellaan eri opiskelutilanteissa (s. 158).

Toimintakulttuurissa käytäntöjen tulee olla joustavia ja mahdollistaa monipuolinen toiminta (s. 27). Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista, muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden sekä tarjoavat mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista myös koulun ulkopuolella (s. 29). Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen (s. 30).

Oppiaineet ja oppimisympäristöt ulkona ja koulun ulkopuolella

Ympäristöopissa oppimisympäristöinä käytetään monipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä sekä paikallisia mahdollisuuksia. Oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta otetaan huomioon. Ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä (s. 132, 133, 241, 242). Tavoitteena on ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään (s. 131, 240, 244) sekä tekemään tutkimuksia, havaintoja ja kokeiluja lähiympäristössään eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen (s. 131, 240, 244).

Alkuopetuksessa ympäristöopin tavoitteena on ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään (T4) sekä tekemään havaintoja ja kokeiluja lähiympäristössään eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen (T6) (s. 131). Oppimisympäristöjä havainnoidaan turvallisuuden kannalta: turvallista toimimista lähiympäristössä harjoitellaan ja turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niiden perusteluihin perehdytään. Säänmukaista pukeutumista käytetään esimerkkinä (S1) (s. 132). Turvalliseen ja muut huomioivaan toimimiseen eri oppimisympäristöissä ohjataan (s. 133).

Ympäristöopissa 3-6 –luokalla tavoitteena on ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen (T5) (s. 240, 244). Lisäksi tavoitteena on kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta lähiympäristössään (T8) (s. 240, 244). Tavoitteena on, että oppilas osaa kuudennella luokalla esitellä keskeisiä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkien avulla sekä kuvata ja käyttää turvallisuusohjeita ja toimintatapoja erilaisissa vaara- ja ensiaputilanteissa (s. 244).

Biologiassa työskennellään myös luonnossa ja ohjataan oppilaita tutkivan oppimisen avulla tutustumaan biologisen tiedonhankinnan luonteeseen (s. 379).  Sisällöt valitaan siten, että hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalue S2 tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön sisällytetään myös kaikkiin muihin sisältöalueisiin. Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin (s. 381). Tavoitteena on ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia myös koulun ulkopuolella, ja että oppilas osaa havainnoida, tallentaa, tehdä hypoteeseja ja raportoida keräämiään tietoja maastossa (s. 380, 384). Tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä erilaisissa oppimisympäristöissä. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä (s. 382).

Maantiedossa opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä myös koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta (s. 386). Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. (s. 385).

Fysiikassa ja kemiassa tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään fysiikan ja kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä. Koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa (s. 391, 393, 396, 398).

Terveystiedossa Oppimisympäristöjä valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä (s. 401).

Historiassa tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä (s. 416).

Äidinkieli ja kirjallisuus rohkaisee oppilaita rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä, ja erilaiset oppilaat otetaan huomioon oppimisympäristön luomisessa (104, 116, 118, 160, 287). Tavoitteena on alakoulussa kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö (s. 161). Suomi toisena kielenä -opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä myös koulun ulkopuolella (s. 118, 186, 314). Erikseen erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on mainittu yläkoulun saamen kielessä ja kirjallisuudessa (s. 303).

Toisessa kotimaisessa sekä vieraissa kielissä työskentelyssä korostuu alakoulussa yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä  ja yläkoulussa eri oppimisympäristöjen monipuolinen käyttäminen (asia mainittu kaikissa kielissä).

Matematiikassa alkuopetuksen tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti ja välineiden avulla (s. 130), ja oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä kehitetään (s. 129).

Elämänkatsomustiedossa alkuopetuksessa tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia (s. 140).

Musiikissa kannustetaan oppilasta kokemaan, kuuntelemaan, havainnoimaan, hahmottamaan ja kuvailemaan ääniympäristöä ja ääntä ja tarjotaan siihen tilaisuuksia (s. 141, 263, 422).

Kuvataiteessa opetustilanteet toteutetaan vuorovaikutukseen kannustavasti kouluympäristön lisäksi koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, esim. erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä ja luonnon ympäristöissä (s. 145, 268, 428).

Käsitöissä alakoulussa oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (s. 147).

Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti (s. 148, 273, 433). Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää motoristen perustaitoja kuten tasapaino- ja liikkumistaitoja (kiipeily, juoksu, hyppy) sekä turvallista ja monipuolista liikkumista eri oppimisympäristöissä sisällä ja ulkona (kuten luonnossa, lumella ja jäällä), eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina (s. 148, 149, 274, 275, 276, 434, 435, 436).

Erityisryhmät

Opiskelu koulun ulkopuolella koulun lisäksi myös muissa oppimisympäristöissä on oleellinen osa joustavaa perusopetusta (s. 40), mikä on kuvattava myös oppimissuunnitelmassa (s. 41). Myös vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista, sillä tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (s. 72).  Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on aktiivinen osallistuminen ympäristön toimintaan (s. 72). Oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi (s. 71).

Oppimisympäristön suunnittelu

Tavoitteena on, että oppilaat osallistuvat oppimisympäristön suunnitteluun (s. 24). Ekologisuus otetaan huomioon tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä (s. 29). Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja sen terveellisyyttä ja turvallisuutta edistetään ja seurataan jatkuvasti (s. 79). Oppilashuoltosuunnitelmassa tulee ilmetä toimintatavat, yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (s. 83).

Koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit oppimisympäristöjen tarjoajina

Opintokäynnit ja leirikoulut tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa (s. 43). Monimuotoisina koulun ulkopuolisina oppimisympäristöinä luetellaan kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot (s. 29). Lisäksi alkuopetuksen äidinkielessä ja kirjallisuudessa mainitaan koulu- tai lähikirjasto ja erilaiset lasten kulttuuritapahtumat ja lähiympäristö (s. 104), ympäristöopissa luontokoulut, museot, yritykset, kansalaisjärjestöt sekä luonto- ja tiedekeskukset (s. 133, 242),

 

SUORAT LAINAUKSET

 

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

2.3 Oppimiskäsitys

• Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. (s. 17)

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet

Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

• Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön (s. 19)

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. (s. 24)

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Hyvinvointi ja turvallinen arki

• Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. (s. 27)

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

• Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (s. 27)

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöt

• Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. (s. 29)
• Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. (s. 29)
• Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon (…) ekologisuus (…) (s. 29)
• Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. (s. 29)
• Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. (s. 30)

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Joustava perusopetus

• Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. (s. 40)
• Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. (s. 41)

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

• Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. (s. 43)

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

7.4 Erityinen tuki

7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (=Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus)

• Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. (s. 71)
• Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (s. 72)
• Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista (s. 72)
• Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan (s. 72)

LUKU 8 OPPILASHUOLTO

8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

• Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (s. 79)
• Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. (s. 79)

8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

• Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. (s. 83)
• yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa (s. 83)

LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA

12.4 Paikallisesti päätettävät asiat

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

• laaditaan valinnaisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa, jossa määritellään opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet (s. 96)

Valinnaiset aineet

• mitkä ovat kunkin valinnaisen aineen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. (s. 96)

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät

• mitkä ovat opetussuunnitelman perusteiden pohjalta määritellyt tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet. (s. 96)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

13.3. Paikallisesti päätettävät asiat

• Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa (…) mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokkakokonaisuudessa 1-2. (s. 102)

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2

13.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

• Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. (104, 160, 287)
• Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus (s. 104, 160, 288)
• Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. (s. 104)

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

• Tavoitteena on oppia selviytymään arjen tilanteista viittomakielellä, oppia vertailemaan ja hyödyntämään eri kielten taitoa sekä käyttämään äidinkieltä erilaisissa oppimisympäristöissä (s. 116)

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

• Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. (s. 118)

13.4.4 MATEMATIIKKA

• Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä (s. 129)
• Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti ja välineiden avulla. (s. 130)

13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI

Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Opetuksen tavoitteet

Tutkimisen ja toimimisen taidot

T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään lähiympäristössään

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin (s. 131)

Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

• Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. (s. 132)
• S2 Kotona ja koulussa toimiminen: Havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta. Harjoitellaan turvallista toimimista lähiympäristössä ja liikenteessä. Perehdytään turvataitoihin sekä turvallisuusohjeisiin ja niiden perusteluihin. Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä ja teknologiaa sekä arjen tilanteita ja toimintaa kuten säänmukaista pukeutumista. (s. 132)
• Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta. Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksi monipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita, tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä luontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa. (s. 133)

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2

• Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaan toimimiseen eri oppimisympäristöissä. (s. 133)

13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

• S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus: Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytään kertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia. (s. 140)

13.4.8 MUSIIKKI

• T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä, ääntä (…) (s. 141)

13.4.9 KUVATAIDE

• Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. (…). Opetustilanteet toteutetaan kouluympäristön lisäksi erilaisissa rakennetuissa ympäristöissä, luonnon ympäristöissä ja verkkoympäristöissä. (s. 145)

13.4.10 KÄSITYÖ

• Oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmän sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. (s. 147)

13.4.11 LIIKUNTA

• Liikunnassa hyödynnetään koulun tiloja, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. (s. 148, 273, 433)
• T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina (s. 148)
• Opetukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä, juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä) erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä). (s. 149)
• Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina eri oppimisympäristöissä. (s. 149)
• Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. (s. 149)

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

• Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa niin omassa luokkayhteisössä ja eri opiskelutilanteissa kuin koko kouluyhteisössäkin. (s. 158)

14.3. Paikallisesti päätettävät asiat

• Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa (…) -mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet (s. 158)

14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

14.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

• Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö (…) (s. 161)

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

• Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. (s. 186)

14.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

RUOTSIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 199)

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 206)

RUOTSIN KIELI, ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 212)

14.4.3 VIERAAT KIELET

VIERAS KIELI ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 221)

MUU VIERAS KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 225)

VIERAS KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 228)

SAAMEN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6

• Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. (s. 232)

14.4.4 MATEMATIIKKA

• Matematiikkaa opiskellaan edelleen oppimisympäristössä, jossa konkretisointi ja välineet ovat keskeisessä asemassa. (s. 236)

14.4.5 YMPÄRISTÖOPPI

Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Opetuksen tavoitteet

Tutkimisen ja toimimisen taidot

T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen (s. 240)

Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia.(s. 241)

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6

• Työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnan lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ihmiseen, ympäristöön, ihmisen toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa otetaan huomioon toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta. Ympäristöopin eri tiedonalojen ilmiöitä pyritään tutkimaan luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksi monipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita, tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä luontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa. (s. 242)

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Tutkimisen ja toimimisen taidot

Opetuksen tavoite

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaan turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen (s. 240, 244)

S1-S6

Arvioinnin kohteet ympäristöopissa

Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa esitellä keskeisiä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä esimerkkien avulla.

Oppilas osaa kuvata turvallisuusohjeita ja toimintatapoja erilaisissa vaara- ja ensiaputilanteissa, osaa käyttää niitä oppimistilanteissa sekä harjoittelee niiden perustelemista ympäristöopin eri tiedonalojen avulla. (s. 244)

Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6

Tutkimisen ja toimimisen taidot

Opetuksen tavoite

T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä (s. 240, 244)

S2-S6

Arvioinnin kohteet ympäristöopissa

Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa toimia, liikkua ja retkeillä luonnossa ja rakennetussa ympäristössä ohjeiden mukaisesti.

Oppilas osaa tehdä tutkimuksia ympäristössä ohjatusti sekä yksin että ryhmän jäsenenä. (s. 244)

14.4.10 MUSIIKKI

• T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansa sekä kertomaan siitä (s. 263)

14.4.11 KUVATAIDE

• Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. (s. 268)

14.4.13 LIIKUNTA

• T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa. (s. 274)
• Opetukseen valitaan sellaisia oppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä, joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla. (s. 274)
• Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. (s. 275)
• T3 (…)Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissa oppimisympäristöissä. (s. 276)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

15.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

• Syvennetään ja sovelletaan eri oppiaineiden sanaston ja käsitteistön osaamista muun muassa tutkimalla, tuottamalla ja tulkitsemalla sekä erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntämällä. (s. 303)

15.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

RUOTSIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7-9

• Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. (s. 327)

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7 – 9

• Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. (s. 334)

RUOTSIN KIELI, ÄIDINKIELENOMAINEN OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7–9

• Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. (s. 341)

15.4.3 VIERAAT KIELET

ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7-9

• Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. (s. 350)
• (Kaikissa kielissä) Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä.

15.4.5 BIOLOGIA

Oppiaineen tehtävä

Biologian opetuksessa työskennellään myös luonnossa ja ohjataan oppilaita tutkivan oppimisen avulla tutustumaan biologisen tiedonhankinnan luonteeseen. (s. 379)

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. (s. 381)

Biologian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

• Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että biologinen tutkimus (S1) ja tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. (s. 381)
• S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin. (s. 381)

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki biologiassa vuosiluokilla 7-9

Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita omakohtaiseen havainnointiin ja tutkimiseen itsenäisesti ja ryhmissä sekä erilaisissa oppimisympäristöissä. Maasto- ja laboratoriotyöskentely toteutetaan siten, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon. (s. 382)

Oppilaan oppimisen arviointi biologiassa vuosiluokilla 7-9

• Arviointi kohdistuu sekä oppilaan tiedolliseen osaamiseen että biologisiin taitoihin erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. s. 382)

Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoitteet

T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella (s. 380, 384)

S1-S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Biologisen tutkimuksen tekeminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa havainnoida ja tallentaa keräämiään tietoja laboratoriossa ja maastossa.

Oppilas osaa esittää hypoteeseja ja tehdä ohjatusti pienimuotoisen biologisen tutkimuksen ja osaa raportoida sen tuloksia. (s. 384)

15.4.6 MAANTIETO

• Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. (s. 386)

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9

• Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. (s. 385)

15.4.7 FYSIIKKA

• T15 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa. (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa käyttää fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa fysiikkaa sovelletaan eri ympäristöissä. (s. 393)

15.4.8 KEMIA

• (…) koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. (s. 396)
• T15 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa käyttää kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristöissä. (s. 398)

15.4.9 TERVEYSTIETO

• Oppimisympäristöjä ja työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä. (s. 401)

15.4.12 HISTORIA

• Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi (…) avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. (s. 416)

15.4.14 MUSIIKKI

• T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin (s. 422)

15.4.15 KUVATAIDE

• Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. (…) Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia (…) koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle. (s. 428)