Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa on näkyvissä läpi opetussuunnitelman: se mainitaan paitsi sille omistetussa yhteistyö –luvussa myös luvuissa paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet, perusopetuksen tehtävä, opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet, laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuuri, oppimisympäristöt, monialaiset oppimiskokonaisuudet, osallisuus, joustava perusopetus, opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. Lisäksi yhteistyö näkyy eri luokka-asteiden tehtävissä ja eri oppiaineissa.

Opetussuunnitelman mukaan opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä. Koulutyö on järjestettävä niin, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella ja saavat kokemuksia yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa koulun lähiympäristössä ja erilaisissa verkostoissa ja myös yhteisöllisesti. Tämä on otettava huomioon myös oppimisympäristöjä valittaessa. Tavoitteena on turvata perusopetuksen yhtenäisyys, eheys ja laatu, avoimuus, tuki oppilaiden oppimiselle ja kasvulle, oppimisympäristöjen monipuolisuus ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. (s. 23, 24, 29, 35, 284.)

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään (s. 101), mikä on huomioitava myös paikallisissa opetussuunnitelmissa (s.11). Tavoitteissa tuodaan korostetusti esiin, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen on opetustyön resurssi (s. 19).

Hyvin toimiva koulun toimintakulttuuri (s. 26) vaatii opetussuunnitelman mukaan toteutuakseen yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö koulun ulkopuolella tarjoaa tilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa (s. 100, 157). Aktiivinen yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää sekä tarjoaa mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa (s. 43).

Yhteistyökumppaneina tai oppimisympäristöjen laajentajana mainitaan esimerkiksi luontokoulut ja opintokäynnit. Lisäksi erikseen mainitaan luonto-, liikunta- ja taidekeskukset,  nuorisokeskukset, järjestöt, museot, kirjastot, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi, poliisi, seurakunnat, yritykset, ja muut lähiympäristön toimijat (s. 29, 36). Yläkoulussa oppilaiden tulee saada tietoja ja kokemuksia myös yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja muodoista kuten tukioppilastoiminnasta, ympäristötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä tai median, taide-elämän, julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kautta vaikuttamisesta (s. 285). Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa (s. 35).

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tarjotaan mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön (s. 32). Toiminnalliset aktiviteetit kuten teemapäivät, erilaiset tapahtumat, kampanjat, opintokäynnit ja leirikoulut esitellään eheyttämisen välineenä (s. 31). Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevat yhteistyösuunnitelmat koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa mainitaan myös paikallisesti päätettävissä asioissa (s. 33).

Kansainvälinen yhteistyö muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa mainitaan perusopetuksen tehtävissä mahdollisuutena (s.18).

Opiskelu koulun ulkopuolella on joustavan perusopetuksen oleellinen osa on (s. 40), jonka järjestäminen on kuvattava oppimissuunnitelmassa (s. 41).’

Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot mainitaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa sekä alakoulussa (koulu- tai lähikirjasto, erilaiset lasten kulttuuritapahtumat) (s. 104) että yläkoulussa (koulun ulkopuoliset vuorovaikutustilanteet), alakoulun ympäristöopissa (erilaiset yhteisöt, luontokoulut, museot, yritykset, kansalaisjärjestöt, luonto- ja tiedekeskukset) (s. 133), maantiedossa (monipuoliset oppimisympäristöt koulun ulkopuolella, koulun ulkopuoliset yhteistyötahot) (s. 386), fysiikassa ja kemiassa (elinkeinoelämä, järjestöt, tiedeyhteisöt, yritykset, asiantuntijat) (s. 390, 391, 393, 395, 396, 398), musiikissa (taide- ja kulttuurilaitokset ja muut yhteistyötahot) (s. 143), kuvataiteessa (monialaiset oppimiskokonaisuudet yhteistyössä muun opetuksen ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa, koulun ulkopuoliset ympäristöt, koulun ulkopuoliset projektit) (s. 143, 266, 426, 428), yhteiskuntaopissa (lähiyhteisön toimijat, koulun ulkopuoliset tahot) (s. 261, 418, 420), käsitöissä (oppiainerajat ylittäen,  ulkopuoliset asiantuntijat ja yhteisöt, eri tahot) (s. 271)

 

SUORAT LAINAUKSET

LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

• Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

• Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. (s.11)

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

3.1 Perusopetuksen tehtävä

• Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. (s.18)

3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet

Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

• Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. (s. 19)

3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

• Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden (s. 23)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

• Oppilaat (…) saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. (s. 24)

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

• Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä. (s. 26)

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöt

• Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. (s. 29)
• Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. (s. 29)
• Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. (s. 29)
  • Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
• Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm (…)
  – toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja (s. 31)
• Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on (…)
  – tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön (s. 32)

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

• Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (s.33)

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

5.2 Yhteistyö

• Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. (s. 35)

Oppilaiden osallisuus

• Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. (s. 35)

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

• Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. (s. 36)

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

Joustava perusopetus

• Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. (s. 40)
• Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. (s. 41)

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

• Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. (s. 43)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

• Oppitunnit, juhlat, leikit, pelit, ruokailuhetket sekä yhteistyö koulussa ja koulun ulkopuolella tarjoavat tilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa. (s. 100)

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

• Yhteistyö huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa työskentelyä. (s. 101)

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2

13.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. (s. 104)

13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1-2

Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksi monipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita, tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä luontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa. (s. 133)

13.4.8 MUSIIKKI

• Opetuksessa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen tarjoamia mahdollisuuksia. (s. 143)

13.4.9 KUVATAIDE

• Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (s. 143, 266, 426)

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

• Koulutyössä harjoitellaan projektien toteuttamista, ryhmässä toimimista sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (s. 157)

14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

14.4.5 YMPÄRISTÖOPPI

Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6

• Oppimisympäristöinä käytetään koulun tilojen ja opetusryhmän lisäksi monipuolisesti lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä, erilaisia yhteisöjä ja vuorovaikutustilanteita, tieto- ja viestintäteknologisia ympäristöjä sekä paikallisia mahdollisuuksia kuten yhteistyötä luontokoulujen, museoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen, luonto- ja tiedekeskusten kanssa. (s. 242)

14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI

• Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa. (s. 261)

14.4.12 KÄSITYÖ

• Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen ja yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. (s. 271)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

• Huolehditaan siitä, että viimeistään tässä vaiheessa oppilaat saavat kokemuksia työelämästä ja yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. (s. 284)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

• Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja muodoista kuten tukioppilastoiminnasta, ympäristötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä tai median, taide-elämän, julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kautta vaikuttamisesta. (s. 285)

15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

15.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

• Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa (s. 291)

15.4.6 MAANTIETO

• Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. (s. 386)
• Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle. (s. 386)

15.4.7 FYSIIKKA

• T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä (s. 390, 393)

15.4.8 KEMIA 453

• T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä (s. 395, 398)
• (…) koulun tilojen lisäksi hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia kuten lähiympäristöä sekä yhteistyötä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. (s. 391)

15.4.13 YHTEISKUNTAOPPI

• opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien valintojen tekemisessä. Päätöksentekoa ja vaikuttamista harjoitellaan kouluyhteisössä ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. (s. 418)
• S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. (s.420)

15.4.15 KUVATAIDE

• Tavoitteena on luoda oppimiseen ja vuorovaikutukseen kannustava toimintakulttuuri sekä koulussa että koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. (…) Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia (…) koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle. (s. 428)

15.4.16 KÄSITYÖ

• Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. (s. 432)