Osallisuudesta puhutaan paljon opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen tehtävänä on edistää osallisuutta (s. 18). Tavoitteena on oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden edellyttämää osaamista (s. 20) ja luoda toimintakulttuuria, joka edistää osallisuutta (s. 26), mikä taas luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi (s. 28).
Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa (s. 35). Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea (s. 29). Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina (s. 29). Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä (s. 27). Myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla (s. 32).
Osallistumiselle, vaikuttamiselle ja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle on oma laaja-alainen osaamisalueensa (L7). Sen mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys, ja osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Oppilaiden oikeutta osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti kunnioitetaan. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Osallistuessaan oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti (s. 24, 101). Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaa opiskeluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistä ja viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja retkiin sekä koulun muihin tapahtumiin liittyviä asioita (s. 101). 3.-6. luokalla luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan, ja mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Vaikuttaminen ja osallistuminen sekä niistä myönteisten kokemusten saaminen lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta koulussa. Kokemukset yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä rakentavat luottamusta. Oppilaita innostetaan oppilaskuntatoimintaan, kerhotoimintaan ja esimerkiksi ympäristötoimintaan tai muihin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotoihin, joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen (s. 158). Yläkoulussa vahvistetaan oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja harjoitellaan toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäseninä. Monimuotoisen osallistumisen kautta opitaan vaikuttamisen mahdollisuuksia ja tapoja. Kokemukset tukevat oppilaiden oma-aloitteisuutta ja rohkaistumista vastuulliseen toimintaan. Osallistumalla oppilaat voivat harjaantua ilmaisemaan näkemyksensä rakentavasti, etsimään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohtimaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista. Vähitellen muodostuu näkemys siitä, miksi osallistuminen on tärkeää ja miten koulussa hankittua osaamista voi käyttää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa (s. 285).
Jo alkuopetuksessa pohditaan yhdessä, miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa (L2) (s. 100). Pohditaan myös, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen merkitsevät omassa toiminnassa (L3) (s. 100). 3.-6. luokilla oppilaiden kiinnostusta eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia osallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun (s. 154). Pelien ja leikkien sekä yhteisten tehtävien yhteydessä opitaan ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys ja harjoitellaan päätöksentekoa (L3) (s. 156). Yläkoulussa oppilaita tuetaan yhteisöllisyyteen (s. 280).
Myös vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa osallisuus on huomioitu: Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen, ja päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan (s. 72).
Osallisuus eri oppiaineissa
Opetussuunnitelma määrittelee, että sekä alakoulun ympäristöopissa että yläkoulussa fysiikassa ja kemiassa oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujen pohtimisessa on tavoitteiden kannalta keskeistä (s. 133, 242, 391, 396).
Ympäristöopissa alkuopetuksessa tavoitteena (T14) on rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan näkemystensä perustelemista (s. 132). Harjoitellaan omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista, vähennetään syntyvää jätettä omalla toiminnalla sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tämän lisäksi osallistutaan myös oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. 3.-6. luokilla tarkastellaan oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä (s. 240). Tavoitteena on ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja lähiympäristössään (s. 240, 243, 244). Erilaisissa yhteisöissä toimimista harjoitellaan, erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystä hyvinvoinnille pohditaan ja oppilasta innostetaan ilmaisemaan itseään (s. 241, 244). Myös ympäristövastuullista toimintaa sekä toisista huolehtimista omassa lähiympäristössä harjoitellaan. Toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla (s. 242).
Biologian tavoitteena on kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, ja oppilasta innostetaan vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi (s. 380, 384). Oppilas myös osallistuu lähiluonnon vaalimisprojektiin, sen toteuttamiseen ja tulosten raportointiin (s. 384).
Maantiedon opetus harjaannuttaa oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja antaa oppilaille keinoja aktiiviseen kansalaisuuteen (s. 385, 388). Oppilas toimii projektissa, jossa yhdessä muiden kanssa vaikutetaan lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen (s. 388). Maantiedossa osallistutaan myös oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen (s. 386).
Fysiikassa ja kemiassa ohjataan oppilasta käyttämään osaamista kestävän tulevaisuuden rakentamisessa (s. 389, 392, 394, 397).
Historian opetuksen yhtenä tehtävänä on kannustaa oppilaita omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet (s. 257, 415). Myös yhteiskuntaopissa tuetaan oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi (s. 260, 418). Alakoulun yhteiskuntaopissa tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja ja kannustetaan osallisuuteen ja keskusteluun (s. 261). Yläkoulussa oppilasta ohjataan ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena (s. 419, 421). Yksi sisältöalue (S3) on aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan käytännössä yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (s. 418, 420). Toiminnassa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja demokratiassa (s. 418).
Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi (s. 134, 246, 404). Alkuopetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset (s. 135, 137). Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja keskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänä vuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana (s. 135). Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita (s. 136). 3-6 –luokilla oppilaille luodaan mahdollisuuksia ilmaista ajatuksia ja perustella omia näkemyksiään (s. 247). Ortodoksisessa uskonnossa tuodaan esille osallistuva globaali vastuun kantaminen (s. 251). Yläkoulussa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa (s. 405).
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus. Elämänkatsomustieto tukee osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta (s. 139, 253, 411). Tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta (s. 140, 255, 413). Isompia alakoululaisia rohkaistaan toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassa ympäristössään (s. 254).
Musiikissa alakoulussa käsitellään musiikkia omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa: tuodaan mm. esille oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä (s. 142).
Kuvataiteessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalille toimijuudelle. Opetus kannustaa oppilaita vaikuttamaan ja osallistumaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan (s. 143, 266, 426) ja tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia (s. 145, 268, 428).
Käsityö kasvattaa osallistuvia ja yritteliäitä kansalaisia (s. 146, 270, 430). Alkuopetuksessa työtapojen valinnoilla oppilaita kannustetaan osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen (s. 147). Yläkoulussa harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä (s. 431) ja kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla (s. 432).
Liikunnassa osallistetaan oppilaita ensimmäisestä luokasta lähtien (s. 149, 275, 435). Yläkoulussa opetus tukee oppilaiden kasvua itsenäisyyteen ja osallisuuteen (s. 434). Yläkoulun terveystiedossa aktiivinen toiminta kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja (s. 401).
Kotitaloudessa kiinnitetään erityistä huomiota jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa (s. 437).
Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielten opetuksessa opastetaan ja rohkaistaan läpi peruskoulun oppilasta ilmaisemaan mielipiteensä ja annetaan valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen (s. 106, 107, 111, 112, 116, 117, 118, 120, 125, 127, 162, 163, 165, 166, 173, 178, 185, 186, 187, 197, 211, 219, 292, 301, 303, 310, 312, 325, 348, 349, 350).
Oppilaanohjauksen avulla edistetään osallisuuden toteutumista (s. 150, 277, 442). Jo alkuopetuksessa oppilaita kannustetaan osallisuuteen omassa lähiympäristössään (s. 151). Alakoulun ylemmillä luokilla oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua (s. 277).
SUORAT LAINAUKSET
LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET
3.1 Perusopetuksen tehtävä
- Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. (s. 18)
3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen
- Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta (…) Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. (s. 20)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.
Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.
Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista. (s. 24)
LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI
4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. (s. 26)
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
- Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. (s. 27)
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
- Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. (s. 28)
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
- Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea. (s. 29)
- Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. (s. 29)
- Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
- Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on (…)
– innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. (s. 32)
LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN
5.2 Yhteistyö
Oppilaiden osallisuus
- Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. (s. 35)
LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
7.4 Erityinen tuki
7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (=Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus)
- Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista (s. 72)
- Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan (s. 72)
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
- Tärkeätä on pohtia yhdessä, miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. (s. 100)
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Oppilaiden muotoutuvista kulutustottumuksista keskustellaan, opitaan tarkastelemaan mainontaa ja median vaikutuksia sekä pohditaan mahdollisuuksia oman rahankäytön suunnitteluun. Oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa. (s. 100)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaa opiskeluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistä ja viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja retkiin sekä koulun muihin tapahtumiin liittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat tutustuvat demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja voivat osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Oppilaiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuus omassa maassa ja maailmassa ja mitä he voivat itse tehdä sen puolesta. (s. 101)
13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2
13.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2
- T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla (s. 106)
- S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. (s. 107)
SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2
- T1 innostaa oppilasta kehittämään taitoaan esittää ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä sekä kysyä ja kuunnella (s. 111)
- Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä (s. 112)
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS
- T1 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään viittomakielellä ja edistää oppilaan ajatusten, kokemusten ja mielipiteiden esittämisen ja kysymisen taitoja sekä kannustaa häntä kertomaan tarinoita (s. 116)
- Harjoitellaan viittomakielisiä vuorovaikutustaitoja muun muassa huomion herättämisen tekniikoita, katsekontaktia, viittojien optimaalista sijaintia, puheenvuoron ottamista, vuorottelua keskustelutilanteessa, ajatusten ja mielipiteiden perustelua, aktiivista seuraamista ja kommentointia. (s. 117)
SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS
- He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. (s. 118)
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. (s. 120)
13.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI
TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI
- Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. (s. 125)
13.4.3 VIERAAT KIELET
VIERAS KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ
- Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa. (s. 127)
13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI
Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2
Opetuksen tavoitteet
Tiedot ja ymmärrys
T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan näkemystensä perustelemista (s. 132)
Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2
S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen:
- Omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. (s. 133)
- Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omalle lähiympäristölle. (s. 133)
Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2
- Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujen pohtimisessa. (s. 133)
13.4.6 USKONTO
- Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi. (s. 134, 246, 404)
- Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta (…) (s. 135)
- Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja keskustelut tukevat oppilasta kokonaisvaltaisena, kaikkia aistejaan oppimisessa hyödyntävänä vuorovaikutustaitoisena ja aktiivisena oppijana. (s. 135)
- Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita (s. 136)
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
- Keskeisiä sisältöjä ovat eettinen pohdinta (…) Pohditaan omia tekoja ja niiden seurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta. (s. 137)
13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
- Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. (s. 139, 253, 411)
- Elämänkatsomustieto tukee (…) arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. (s. 139, 253, 411)
- Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. (s. 140)
13.4.8 MUSIIKKI
- S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa: Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystä omissa yhteisöissä. (s. 142)
13.4.9 KUVATAIDE
- Opetus tukee oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä sekä kannustaa heitä vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. (s. 143, 266, 426)
- Kuvataiteen opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden paikalliselle ja globaalille toimijuudelle. (s. 143, 266, 426)
- Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. (s. 145, 268, 428)
13.4.10 KÄSITYÖ
- Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia (s. 146, 270, 430)
- Työtapojen valinnoilla oppilaita kannustetaan osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. (s. 147)
13.4.11 LIIKUNTA
- Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. (s. 149)
13.4.12 OPPILAANOHJAUS
- Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista (s. 150, 277, 442)
- Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään. (s. 151)
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6
14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3-6 tehtävä
- Oppilaita (…) ohjataan myös velvollisuuksiensa ja vastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Oppilaiden kiinnostusta eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekä osallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun. (s. 154)
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Yhteisessä työskentelyssä oppilaat voivat kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Pelien ja leikkien sekä yhteisten tehtävien yhteydessä opitaan ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys ja harjoitellaan päätöksentekoa. (s. 156)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) KOKO KAPPALE TÄSSÄ
Opetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Oppilaiden kanssa tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyviä kysymyksiä ja tilanteita. Heidän kanssaan mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Oppilaita ohjataan näkemään median vaikutus yhteiskunnassa ja harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä.
Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa niin omassa luokkayhteisössä ja eri opiskelutilanteissa kuin koko kouluyhteisössäkin. Vaikuttaminen ja osallistuminen sekä niistä myönteisten kokemusten saaminen lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta koulussa. Kokemukset yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä rakentavat luottamusta. Oppilaita innostetaan oppilaskuntatoimintaan, kerhotoimintaan ja esimerkiksi ympäristötoimintaan tai muihin koulun ja lähiyhteisön tarjoamiin toimintamuotoihin, joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. (s. 158)
14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6
14.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6
- T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä (s. 162, 165)
- T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana (s. 163, 166)
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä. (s. 163)
Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet
vuosiluokilla 3–6
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä. (s. 173)
Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista. (s. 178)
SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS
- He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. (s. 185)
- T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaan ilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa (s. 186)
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta. (s. 187)
14.4.2 Toinen kotimainen kieli
- Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen (s. 197)
Äidinkielenomaisen ruotsin A-oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6
- T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaan ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä (s. 211)
- Oppilas pystyy viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä tilanteissa. (s. 211)
14.4.3 Vieraat kielet
- Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa. (s. 219)
14.4.5 YMPÄRISTÖOPPI
Oppiaineen tehtävä
- Vuosiluokilla 3-6 ympäristöopin opetus voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan ympäröivää maailmaa sekä oppilaita ja heidän toimintaansa yhteisön jäsenenä. (s. 240)
Ympäristöopin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6
Opetuksen tavoitteet
Merkitys, arvot, asenteet
T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle (s. 240, 243)
Tutkimisen ja toimimisen taidot
T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaan turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen (s. 240, 244)
Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6
S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen:
- Harjoitellaan toimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystä hyvinvoinnille. (s. 241)
S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen:
- Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla. (s. 242)
Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6
Merkitys, arvot, asenteet
Opetuksen tavoite
T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle
- Oppilas osaa kuvata erilaisia keinoja lähiympäristön ja -yhteisöjen vaalimiseen, kehittämiseen ja niihin vaikuttamiseen sekä toimia ohjatusti yhteisessä vaikuttamisprojektissa. (s. 243)
Tutkimisen ja toimimisen taidot
Opetuksen tavoite
T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan
S1-S6
Arvioinnin kohteet ympäristöopissa
Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekä tunteiden tunnistaminen ja säätely
Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla ryhmässä toimimiseen, kohteliaaseen käytökseen sekä tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn liittyviä toimintamalleja ja harjoittelee niiden soveltamista eri rooleissa. (s. 244)
14.4.6 USKONTO
- T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään (s. 247)
ORTODOKSINEN USKONTO
- Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista. (s. 251)
14.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
- T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassa ympäristössään (s. 254)
- Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. (255)
14.4.8 HISTORIA
- Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. (s. 257, 415)
14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI
- Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. (s. 260, 418)
- S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä esimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekä taloudellisessa toiminnassa. (s. 261)
- Oppilaita kannustetaan osallisuuteen ja keskusteluun. (s. 261)
14.4.11 KUVATAIDE
- Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. (s. 268)
14.4.13 LIIKUNTA
- Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. (s. 275)
14.4.14 OPPILAANOHJAUS
- Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua. (s. 277)
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
15.1 Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe sekä vuosiluokkien 7-9 tehtävä
- Oppilaita tuetaan yhteisöllisyyteen (…) (s. 280)
15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) KOKO KAPPALE TÄSSÄ
Opetuksessa vahvistetaan ja syvennetään oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja harjoitellaan toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäseninä. Omassa luokkayhteisössä ja eri opiskeluryhmissä, oppilaskunnassa sekä kouluyhteisössä tapahtuva monimuotoinen osallistuminen ja siitä saatavat kuulluksi ja arvostetuksi tulemisen kokemukset auttavat näkemään vaikuttamisen mahdollisuuksia ja oppimaan vaikuttamisen tapoja. Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja muodoista kuten tukioppilastoiminnasta, ympäristötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä tai median, taide-elämän, julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kautta vaikuttamisesta. Kokemukset tukevat oppilaiden itsetuntoa, oma-aloitteisuutta ja rohkaistumista vastuulliseen toimintaan. Osallistumalla oppilaat voivat harjaantua ilmaisemaan näkemyksensä rakentavasti, etsimään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohtimaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista. Toiminnassa opitaan neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista. Ympäristön ja toisten ihmisten hyväksi tehdyt konkreettiset teot ja yhteistyöprojektit laajentavat vastuun piiriä.
Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen ja tekojen merkitys itselle sekä lähiyhteisölle, yhteiskunnalle ja luonnolle. Yhdessä pohditaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä ja erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää hyvinvointia edistäviksi.
Perusopetuksen aikana muodostuu näkemys siitä, miksi opiskelu ja osallistuminen ovat tärkeitä, mitä kestävä elämäntapa merkitsee ja miten koulussa hankittua osaamista voi käyttää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. (s. 285)
15.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
- Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. (s. 292)
SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9
- T1 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja perustelemaan mielipiteitään tarjoamalla monimuotoisia tilaisuuksia vuorovaikutuksen harjoitteluun (s. 301, 303)
- Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään. (s. 303)
ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS
Romanikieli ja kirjallisuus –oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
- Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti, ilmaista ja perustella mielipiteitään sekä antaa ja vastaanottaa palautetta. (s. 308)
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS
- T1 rohkaista oppilasta kehittämään kykyään selviytyä erilaisista vuorovaikutustilanteista mielipiteitä esittäen ja hyödyntäen toisten näkemyksiä sekä kykyään antaa ja vastaanottaa palautetta opastamalla häntä vastuullisuuteen eri kielenkäyttötilanteissa ja ohjaten tunnistamaan kielen kautta välittyviä arvoja ja asenteita (310, 312)
15.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI
TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI
- Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. (s. 325)
15.4.3 VIERAAT KIELET
- Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. (s. 348)
ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7-9
- T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä (s. 349, 351)
- Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on (…) oppilaiden osallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. (s. 350)
- Oppilas pystyy viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa. (s. 351)
15.4.5 BIOLOGIA
Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Biologinen tieto ja ymmärrys
Opetuksen tavoitteet
T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa (s. 380, 384)
S6
Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Biologisten tietojen ja taitojen soveltaminen arjessa
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa kuvata, miten biologisia tietoja ja taitoja voi hyödyntää omassa arjessa ja yhteiskunnassa
sekä osaa perustella näkemyksiä biologisen tietämyksen pohjalta.
Oppilas osallistuu lähiluonnon vaalimisprojektiin, sen toteuttamiseen ja tulosten raportointiin. (s. 384)
Biologian asenne- ja arvotavoitteet
Opetuksen tavoitteet
T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi (s. 380, 384)
S6
Arvioinnin kohteet oppiaineessa
Kestävän tulevaisuuden rakentamisen tiedot ja taidot
Arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa kuvata, miten toimitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. (s. 384)
15.4.6 MAANTIETO
- Opetus harjaannuttaa oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja antaa oppilaille keinoja aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. (s. 385)
- T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja (s. 385, 388)
- T11 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot. (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas toimii projektissa, jossa yhdessä muiden kanssa vaikutetaan lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen. Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata globaalin vastuun merkitystä omassa toiminnassaan. (s. 388)
- T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi (s. 385, 388)
- T12 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Kestävän kehityksen edistäminen. (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan vastuullisesti koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppilas osaa ottaa kantaa kestävän kehityksen kysymyksiin ja osaa antaa esimerkkejä miten toimitaan kestävän elämäntavan mukaisesti. (s. 388)
- S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen. Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia. (s. 386)
15.4.7 FYSIIKKA
- T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta (s. 389, 392)
15.4.8 KEMIA
- Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä (…) (s. 396)
15.4.9 TERVEYSTIETO
- Aktiivinen toiminta, tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-, vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja. (s. 401)
15.4.10 USKONTO
- S3 Hyvä elämä: (…) Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa (s. 405)
15.4.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
- Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. (s. 413)
15.4.13 YHTEISKUNTAOPPI
- opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien valintojen tekemisessä. Päätöksentekoa ja vaikuttamista harjoitellaan kouluyhteisössä ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. (s. 418)
- T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena (s. 419, 421)
- T7 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteiden hahmottaminen sekä demokraattisten pelisääntöjen ja toimintatapojen tunteminen (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa antaa esimerkkejä poliittisesta päätöksenteosta, vallankäytöstä, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla että globaalisti sekä toimia omaa lähiyhteisöä kehittäen demokraattisten pelisääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. (s. 421)
- S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen: Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. (s. 420)
- Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. (s. 420)
15.4.15 KUVATAIDE
- Oppilaita harjaannutetaan tutkimaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä käyttämään niitä osallistumisen ja vaikuttamisen muotoina. (s. 426)
- Taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne tukee oppilaan identiteettien rakentumista, osallisuutta ja hyvinvointia. (s. 428)
15.4.16 KÄSITYÖ
- S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä. (s. 431)
- Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. (s. 432)
15.4.17 LIIKUNTA
- Opetus tukee oppilaiden hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen, osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävään omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. (s. 434)
- Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet (s. 435)
15.4.18 KOTITALOUS
- Erityistä huomiota kiinnitetään jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa. Oppiaine kasvattaa toiminnallisuuteen ja yritteliäisyyteen sekä vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen. (s. 437)
Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Keskustellaan nuorten maailman, kotien ja kieliyhteisön tapahtumista, harjoitellaan keskustelua, väittelyä ja mielipiteiden ilmaisemista, vertaillaan eri kieliyhteisöjen vuorovaikutus- ja keskustelutapoja. (s. 470)