Joko käsite kulutus tai kuluttaja on mainittu opetussuunnitelmassa 41 kertaa, elinkaari kuusi kertaa ja kierrätys neljä kertaa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohjassa on kunnianhimoinen tavoite: perusopetuksen aikana pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. (s. 16).
Perusopetuksen tehtävissä laaja-alaisen osaamisen osa-alueen L3 (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) alla todetaan, että elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja, jotka vaikuttavat kestävään elämäntapaan, ja näistä yksi on kuluttaminen. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan, ja he saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen ja mainonnan kriittiseen tarkasteluun. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin (s. 22). Alkuopetuksessa keskustellaan kulutustottumuksista, ja isommat alakoululaiset tutustuvat myös kestävän kuluttamisen käytäntöihin, tutkivat jakamisen, kohtuullisuuden ja säästäväisyyden merkitystä, saavat ohjausta ja harjoittelevat kestävänä kuluttajana toimimista. Jo alkuopetuksesta lähtien mainontaa ja median vaikutuksia opitaan ja ohjataan tarkastelemaan kuluttajuutta kriittisesti. Samalla mietitään, mitä kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa. Vähitellen oppilaita ohjataan pohtimaan omia valintojaan kestävän tulevaisuuden kannalta (s. 100, 156). Yläkoulussa oppilaita ohjataan tarkastelemaan kulutustottumuksiaan kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, tarkastelemaan mainosviestintää analyyttisesti ja toimimaan kriittisinä ja vastuullisina kuluttajina (s. 283).
Myös laaja-alaisen oppimisen muilla alueilla kulutus tulee esille. Alakoulussa monilukutaidon (L4) yhteydessä oppilaita ohjataan tarkastelemaan visuaalisen vaikuttamisen keinoja (s. 100) ja huomaamaan tekstien erilaisia tavoitteita: ne voivat esimerkiksi houkutella ostamaan (s. 156). Yläkoulussa puolestaan kuluttajaosaamista kehitetään aihepiiriä monipuolisesti käsitteleviin teksteihin sekä niiden käyttöyhteyksiin tutustumalla (s. 283). Tieto- ja viestintäteknologiaa (L5) arvioidaan kestävän kehityksen näkökulmasta, jotta osataan toimia vastuullisina kuluttajina (s. 23). Oppilaita ohjataan ymmärtämään kaikkinensa omien valintojen merkitys luonnolle sekä näkemään median vaikutuksia (L7) (s. 24, 158, 285).
Myös koulun toimintakulttuurissa raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi (s. 31). Kuluttajakasvatus nähdään opetussuunnitelmassa aiheena, jossa voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä soveltavien valinnaisaineiden puitteissa (s. 95).
Monet oppiaineet mainitsevat kuluttamisen tavoitteissaan tai sisällöissään. Ympäristöopissa tutustutaan ravinnontuotantoon, juomaveden alkuperään ja opitaan veden kiertokulusta ja kierrätyksestä (s. 133, 242, 245).
Maantiedossa tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena (s. 386).
Myös kemiassa ohjataan oppilasta arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta, tutustutaan kodin kemikaaleihin ja otetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntö huomioon (s. 394, 395, 396, 397).
Yläkoulun terveystiedon sisältöihin kuuluu vastuullinen kuluttaminen (S3) (s. 400).
Yhteiskuntaopissa alakoulusta alkaen tutustutaan ja ohjataan vastuullisen ja kestävän kuluttamiseen sekä perehdytään siihen liittyviin arkitilanteisiin. Oppilasta myös tuetaan ymmärtämään kulutusvalintojen perusteita sekä harjoitellaan niihin liittyviä taitoja (s. 260, 261, 419). Oppilas oppii kertomaan, millaisia muihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuvia vaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on ja lopulta perustelemaan kuluttamisen merkityksen sekä omassa elämässään että kansantaloudessa (s.262, 421).
Yläkoulun musiikissa kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmia pidetään olennaisina (s. 423).
Käsityön yhtenä kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti kestävän kehityksen näkökulmista ( s. 270). Oppilas oppii, miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren (s. 273). Kokeillaan myös kierrätysmateriaaleja (s.171). Yläkoulussa erityisenä tavoitteena on valmistaa laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia ja pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. (s. 431).
Kotitaloudessa luodaan perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen (s. 437) sekä ohjataan ja rohkaistaan valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa (s. 438). Oppilaita ohjataan tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja tekevinä kuluttajina ja harjaannutetaan tunnistamaan median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin ja pohtimaan valintoja kestävyyden kannalta (s. 439, 440). ) Oppilas oppii myös huolehtimaan kodin jätteiden peruslajittelusta ja osaa selittää ympäristöä säästävän kodin arjen yhteydet ympäristötietoiseen toimintaan. (s. 441)
SUORAT LAINAUKSET
LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA, 2.2 Perusopetuksen arvoperusta
Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. (s. 16)
LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET, 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. (s. 22)
- Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. (s. 22)
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
- Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. (s. 23)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. (s. 24)
LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI, 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. (s. 31)
LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA, 12.2 Valinnaiset aineet
- Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esimerkiksi (…) kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa (…) (s. 95)
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Oppilaiden muotoutuvista kulutustottumuksista keskustellaan, opitaan tarkastelemaan mainontaa ja median vaikutuksia sekä pohditaan mahdollisuuksia oman rahankäytön suunnitteluun. Oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa. (s. 100)
Monilukutaito (L4)
- Oppilaita ohjataan kehittämään kuvanlukutaitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja sekä tarkastelemaan visuaalisen vaikuttamisen keinoja lähiympäristössä. (s. 100)
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2
13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI
Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2
S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen:
- Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. (s. 133)
- Tutustutaan ravinnontuotantoon ja juomaveden alkuperään. (s. 133)
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6, 14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Oppilaat tutustuvat myös kestävän kuluttamisen käytäntöihin, tutkivat jakamisen, kohtuullisuuden ja säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitystä ja harjoittelevat niitä. He saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen sekä mainonnan ja median vaikutusten kriittiseen tarkasteluun. Oppilaita ohjataan pohtimaan omia valintojaan kestävän tulevaisuuden kannalta. (s. 156)
Monilukutaito (L4)
- Oppilaita ohjataan havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöön ja huomaamaan, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen, millaisia keinoja teksteissä käytetään. Tekstit voivat esimerkiksi välittää tietoa, luoda mielikuvia tai houkutella ostamaan. (s. 156)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Oppilaita ohjataan näkemään median vaikutus yhteiskunnassa ja harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. (s. 158)
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6, 14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6
14.4.5 YMPÄRISTÖOPPI
Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6
S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut:
- Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön. (s. 242)
Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 3-6
Tiedot ja ymmärrys
Opetuksen tavoite
T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisia ilmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaa aineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle
S2, S4-S6
Arvioinnin kohteet ympäristöopissa
Kemian tiedonala:
Kemiallisten ilmiöiden tutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen
Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
Oppilas osaa havainnoida ja kuvata olomuotoja ja tuttujen aineiden ominaisuuksia sekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa selittää aineen säilymisen periaatteen avulla esimerkiksi veden kiertokulkua tai kierrätystä. (s. 245)
14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI
- Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. (s. 260)
- T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja (s. 260)
- S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta: (…) Lisäksi perehdytään (…) vastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa. (s. 261)
- S4 Taloudellinen toiminta: (…)Perehdytään rahankäyttöön ja ansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. (s. 161)
- Oppilas osaa perustella omaan rahankäyttöönsä sekä kuluttamiseen liittyviä ratkaisuja sekä pystyy kertomaan, millaisia muihin ihmisiin sekä ympäristöön ulottuvia vaikutuksia hänen kuluttamispäätöksillään on. (s.262)
14.4.12 KÄSITYÖ
- Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. ( s. 270).
- Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja, kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. (s.271).
- Tavoite T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti; Arvioinnin kohteet: Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta; Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen: Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren. (s.273)
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
- Oppilaita ohjataan tarkastelemaan kulutustottumuksiaan kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, tarkastelemaan mainosviestintää analyyttisesti ja toimimaan kriittisinä ja vastuullisina kuluttajina. (s. 283)
Monilukutaito (L4)
- Kuluttaja- ja talousosaamista kehitetään aihepiiriä monipuolisesti käsittelevien tekstien sekä niiden käyttöyhteyksiin tutustumalla. (s. 283)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
- Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen ja tekojen merkitys itselle sekä lähiyhteisölle, yhteiskunnalle ja luonnolle (s. 285).
15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9
15.4.6 MAANTIETO
- S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä. (s. 386)
15.4.8 KEMIA
- T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta (s. 394)
- S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: (…) Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. (s. 395)
- S3 Kemia yhteiskunnassa: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. (s. 395)
- Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä (…) (s. 396)
- T4 (…) (Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta. (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Oppilas osaa kuvata erilaisia valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta. (s. 397)
15.4.9 TERVEYSTIETO
- S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri: (…) Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit. (s. 400)
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9
15.4.13 YHTEISKUNTAOPPI
- T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (s. 419)
- T8 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Talouden perusteiden hahmottaminen (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa perustella säästämisen, sijoittamisen ja kuluttamisen merkityksen sekä omassa elämässään että kansantaloudessa. (s. 421)
15.4.14 MUSIIKKI
- S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa: (…) Myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä musiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina. (s. 423)
15.4.16 KÄSITYÖ
- Käsityön opiskelu pohjautuu rakennetun ympäristön ja monimateriaalisen maailman havainnointiin, tutkimiseen ja tiedon soveltamiseen. (s. 430)
- S5 Tekeminen: Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. (s. 431)
- S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä. (s. 431)
15.4.18 KOTITALOUS
- Kotitalousopetuksessa luodaan perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen. (s. 437)
- T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa (s. 438)
- S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa: Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia. (s. 439)
- T3 (…) (Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Kuluttajataidot sekä terveyden edistäminen ja teknologian käyttö (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas valitsee ja käyttää taloudellisesti materiaaleja ja teknologiaa kotitalouden toiminnassaan sekä pohtii valintoja terveyden ja kestävyyden kannalta. (s. 440)
- T13 (…) (Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Mittaamisen ja laskemisen sekä kierrättämisen soveltaminen omaan toimintaan ja päätöksentekoon (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta ja osaa selittää mittaamisen ja laskemisen sekä ympäristöä säästävän kodin arjen toiminnan yhteydet osana kustannus- ja ympäristötietoista toimintaa. (s. 441)