Kestävä elämäntapa

Tähän analyysiin on koottu vain opetussuunnitelman ne kohdat, joissa mainitaan käsite ”kestävä elämäntapa”. Kestävän elämäntapaan sisältyy kiinteästi monia muita käsitteitä, joita on käsitelty erikseen oikealla olevassa luettelossa.

”Kestävä elämäntapa” –käsite esiintyy opetussuunnitelmassa 52 kertaa. Lisäksi elämäntavasta puhutaan kielen ja kulttuurin, saamen kielen, liikunnan, terveystiedon, uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhteydessä 21 paikassa. Näidenkin voidaan katsoa kuvaavan esim. kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, mutta kestävyyden käsite ei ole niissä keskeinen.

Tarkat lainaukset sivunumeroineen löytyvät sivun lopusta.

Kestävän elämäntavan määrittelyä

Kestävä elämäntapa on keskeinen käsite opetussuunnitelmassa. Koko perusopetuksen tavoitteena on, että opetus edistää kestävää elämäntapaa (s. 18).

Kestävää elämäntapaa kuvataan ekososiaalisen sivistyksen (ihmisarvo, ekosysteemit, ilmastonmuutos, globaali vastuu) (s. 16), kulutuksen (tuotantotavat, raaka-aineet, energia ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavat materiaalivalinnat) (s.16, 29), toimintatapojen muutostarpeen (s. 16, 29, 99) ja yhteiskunnallisen vastuun (s.16) kautta. Siihen katsotaan kuuluvan kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet (ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen) (s. 16).

Arvoperusta

Kestävän elämäntavan välttämättömyys on yksi neljästä arvoperustaksi määritellystä asiasta. Asiasta mainitaan mm.” Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.” (s. 16) Asiaa määritellään luvussa myös tarkemmin.

Toimintakulttuuri

Opetuksen järjestäjän tulee tavoitella toimintakulttuuria, joka edistää kestävää elämäntapaa (s.26), ja kestävän elämäntavan välttämättömyys tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa (s.29). Myös koulutyön käytäntöjen tulee edistää kestävää elämäntapaa (s.34): Materiaalivalintojen ja toimintatapojen tulee olla ekologisesti kestäviä, ja elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille tulee korostaa (s. 29). Kouluruokailun avulla on tarkoitus edistää kestävää elämäntapaa (s.42) ja opetuksen järjestäjän on kuvattava opetussuunnitelmassa ruokailun kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet (s. 46). Lisäksi esim. on tavoitteena irrottautua istuvasta elämäntavasta (s.27) ja tieto- ja viestintäteknologian kestävät käyttötavat arjessa tulee huomioida (s.157).

Laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet

Laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on tukea kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista (s. 20) ja harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta myös toiminnallisesti (s.32). Alkuopetuksessa on erityisenä tavoitteena vahvistaa edellytyksiä kestävään elämäntapaan pääasiallisena välineinä koulun antama esimerkki. Keskiössä ovat yhdessä toimimisen taidot, lähiyhteisön kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossa liikkuminen ja luontosuhteen vahvistaminen (s.99). 3.-6. luokkia puolestaan pidetään erityisen otollisina kestävän elämäntavan omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeen pohtimiselle (s. 155). 7. – 9. luokilla puolestaan jatketaan kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin pohjan rakentamista ja pohditaan oppilaiden kanssa kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä. Opetukseen tuodaan esimerkkejä, käytäntöjä ja teoreettista pohdintaa siitä, miten kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa ja mitä kestävä elämäntapa käytännössä merkitsee (s. 281).

Oppimiskokonaisuus ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” (L3) kuvaa moninaisia taitoja, joiden kerrotaan vaikuttavan kestävään elämäntapaan. Oppilaat harjaantuvat perusopetuksen aikana kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin eri elämänalueilla (s.22, 283). Oppimiskokonaisuus ”Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen” (L7) kehottaa kannustamaan oppilaita pohtimaan kestävän elämäntavan näkökulmia ja ohjaamaan heitä ymmärtämään omien elämäntapojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle (s. 24, 158). Perusopetuksen aikana muodostuu näkemys siitä, mitä kestävä elämäntapa merkitsee ja miten koulussa hankittua osaamista voi käyttää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa (s.285). Yläluokilla tuetaan myös kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle (s. 282).

Kestävä elämäntapa –käsite eri oppiaineissa

Ympäristöopin alkuopetuksen yksi sisältöalueista (S6) on kestävän elämäntavan harjoitteleminen harjoittelemalla tavaroista huolehtimista ja jätteiden vähentämistä (kierrättäminen, lajittelu), osallistumalla oman lähiympäristön tilan edistämiseen ja pohtimalla omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omalle lähiympäristölle (s.133).

Biologian tehtävä oppiaineena on ohjata kestävään elämäntapaan (s. 380). Päättöarvioinnin arvosana kahdeksan edellyttää kestävän elämäntavan perusteiden tuntemisen (s. 383).

Maantiedon yhtenä tavoitteena (T12) on tukea oppilasta kasvamaan kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi (s. 385). Sisältöalue ”Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö” (S6) sisältää elinkaariajattelua, vastuullista kansalaisuutta ja tietoa ympäristönmuutoksista (esim. ilmastonmuutos), ympäristön tilasta sekä globalisaatiosta (s. 386). Kahdeksikon päättötodistukseen saava oppilas osaa antaa esimerkkejä miten toimitaan kestävän elämäntavan mukaisesti (s.388).

Terveystiedossa kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen (s. 400), ja päättöarvioinnin arvosana kahdeksan edellyttää , että oppilas osaa kuvata elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esimerkkejä käyttäen arvioida elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia (s. 403).

Uskonnon opetuksen yhtenä tavoitteena yläluokilla on kannustaa kestävään elämäntapaan (s. 405). Myös elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin arvosana kahdeksan edellyttää kestävän elämäntavan periaatteiden tuntemista ja kykyä tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle (s. 414).

Käsityön tehtävä oppiaineena kaikilla luokka-asteilla on mm. luoda perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle materiaalisen maailman tuntemuksen kautta (s. 146, 270, 430). Yläkoulussa tavoitteena on ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa (s. 431). Päättöarvioinnissa arvosana kahdeksan edellyttää, että oppilas osaa perustella käsityön merkityksen kestävälle elämäntavalle ja tehdä sen mukaisia valintoja työskentelyssään (s. 433).

Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kestävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia ja edistää kykyä toimia kodin arjessa kestävästi (s. 437) kiinnittämällä oppilaan huomiota mm. ympäristötietoisuuteen (s. 438). Oppilaan tulee osata pohtia valintoja kestävyyden kannalta saadakseen päättöarvosanan kahdeksan (s.440).

Kieleen ja kulttuuriin liittyvien erityiskysymyksien kohdalla otetaan esille, että oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta ja elämäntavoista tulee hyödyntää (s.86).

 

SUORAT LAINAUKSET

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA, 2.2 Perusopetuksen arvoperusta:
Kestävän elämäntavan välttämättömyys KOKO KAPPALE TÄSSÄ (s.16)

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET, 3.1 Perusopetuksen tehtävä

• Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. (s.18)

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET, 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

• Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta (…) Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. (s. 20).

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET, 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

• Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. (s.22)
• Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. (s.22)

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET, 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

• Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista. (s. 24)
• Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. (s. 24)

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI, 4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen, 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet , Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

• Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. (s.27)

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI, 4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen, 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

• Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.(s.26)

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI, 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet, Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

• Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea. (s.29)

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI, Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

• Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on
  -(…) harjaannuttaa kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta (s. 32)

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN, 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

• Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa. (s. 34)

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN, 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta, Kouluruokailu

• Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. (s.42)

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN, 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

• Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa (…)
  – mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet (s. 46)

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

• Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. (s.86)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, 13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2

• Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. (…) Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla esimerkillään. Kestävän elämäntavan edistämisessä korostuvat erityisesti yhdessä toimimisen taidot, lähiyhteisön kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossa liikkuminen ja luontosuhteen vahvistaminen. (s.99)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2, 13.4.5 YMPÄRISTÖOPPI, Ympäristöopin tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2

S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen: Sisältöjä valitaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Tutustutaan omaan kotiseutuun ja sen merkitykseen. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omalle lähiympäristölle. (s.133)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2, 13.4.10 KÄSITYÖ

• Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. (s. 146, 270, 430)

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2, 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2, 13.4.11 LIIKUNTA

• Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. (s. 148, 273, 433)

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6, 14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6

• Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. (…) Ikävuodet ovat erityisen otollisia myös kestävän elämäntavan omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeen pohtimiselle. (s. 155)

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6, 14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

• Koulussa tutkitaan tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta arkeen ja otetaan selvää sen kestävistä käyttötavoista. (s. 157)

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6, 14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6, Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

• Heidän kanssaan mietitään ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta.
• Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. (s. 158)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9

• Näinä vuosina jatketaan kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin pohjan rakentamista ja pohditaan oppilaiden kanssa kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä. Opetukseen tuodaan esimerkkejä, käytäntöjä ja teoreettista pohdintaa siitä, miten kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa ja mitä kestävä elämäntapa käytännössä merkitsee. (s. 281)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9, Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

• Koulutyössä tuetaan oppilaiden kulttuuri-identiteetin muodostumista ja kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. (s. 282)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9, Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

• Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin elämän eri alueilla. (s.283)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9, Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

• Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää hyvinvointia edistäviksi. Perusopetuksen aikana muodostuu näkemys siitä, miksi opiskelu ja osallistuminen ovat tärkeitä, mitä kestävä elämäntapa merkitsee ja miten koulussa hankittua osaamista voi käyttää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. (s.285)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.5 BIOLOGIA, Oppiaineen tehtävä

Oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen. (s. 380)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 , 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.5 BIOLOGIA, Biologian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Biologinen tieto ja ymmärrys

Opetuksen tavoitteet

T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys , S6

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Luonnonympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointi

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja pieniä tutkimuksia omassa lähiympäristössä tapahtuvista luonnollisista ja ihmisen toiminnan aiheuttamista luonnonympäristön muutoksista.

Oppilas ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden ja ekosysteemipalveluiden merkityksen sekä tuntee kestävän elämäntavan perusteet ja jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. (s. 383)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.6 MAANTIETO

• T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi (s. 385).

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.6 MAANTIETO

• S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä. (s. 386)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.6 MAANTIETO

• T12 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Kestävän kehityksen edistäminen. (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan vastuullisesti koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppilas osaa ottaa kantaa kestävän kehityksen kysymyksiin ja osaa antaa esimerkkejä miten toimitaan kestävän elämäntavan mukaisesti. (s.388)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.9 TERVEYSTIETO

• S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri: (…) Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut, kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit. (s. 400)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.9 TERVEYSTIETO

• T8 (…) (Arvosanan kahdeksan osaaminen) (…) Oppilas osaa kuvata elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esimerkkejä käyttäen arvioida elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia. (s. 403).

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.10 USKONTO

• T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan (s. 405)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

• T9 (…)(Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Kestävän elämäntavan periaatteiden tunteminen (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti. (s. 414).

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.16 KÄSITYÖ

• T8 ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa (s. 431)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9 , 15.4.16 KÄSITYÖ

• T8 (…) (Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Valintojen tekeminen ja niiden perustelut (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas osaa perustella käsityön merkityksen kestävälle elämäntavalle ja tehdä sen mukaisia valintoja työskentelyssään (s. 433)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.18 KOTITALOUS

• Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. (s. 437)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.18 KOTITALOUS

• T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja. (s. 438)

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9, 15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9, 15.4.18 KOTITALOUS

• T3 (…) (Arvioinnin kohteet oppiaineessa) Kuluttajataidot sekä terveyden edistäminen ja teknologian käyttö (Arvosanan kahdeksan osaaminen) Oppilas valitsee ja käyttää taloudellisesti materiaaleja ja teknologiaa kotitalouden toiminnassaan sekä pohtii valintoja terveyden ja kestävyyden kannalta.