Miksi vettä kannattaa säästää myös koulussa?

Veden pumppaamiseen ja puhdistamiseen kuluu energiaa, jota voidaan vähentää taloudellisella vedenkäytöllä. Myös kemikaalien käytön tarve ja muut luontoa kuormittavat vaikutukset vähenevät.

Taloudellisen vedenkäytön hyöty nähdään myös vesilaskun loppusummassa.

Vesirosvot kuriin

Monissa askareissa, joiden hoitamiseen tarvitaan vettä, saadaan vettä tuhlailtua suuriakin määriä. Esimerkiksi pestäessä astioita käsin vettä kuluu 35-140 litraa pesutavasta riippuen, kun taas astianpesukone käyttää keskimäärin 26 litraa vettä. [1] Astioiden konepesusta kannattaa kuitenkin muistaa, että se kuluttaa veden lisäksi myös energiaa.

Vuodot

Jos hana vuotaa esimerkiksi yhden tipan joka sekunti, se tekee jo lähes 10 kuutiota vuodessa. [2] Eli 10 000 litraa vuodessa, mikä siis tarkoittaisi 1000 kappaletta 10 litran sankoja!

Ja jos vesihanan vuoto lisäisi vedenkulutusta jopa 30 kuutiota vuodessa eli 30 000 litran verran (3000 kappaletta 10 litran sankoja!), se saattaisi aiheuttaa kiinteistölle jopa yli 60 euron lisän vuotuiseen vesilaskuun. [3]

Lähde: Motiva

WC:n huuhtelu

Yksi suurimpia kodin vedenkuluttajia on WC, jonka huuhteluun kuluu noin neljännes kotona käytetystä vesimäärästä. Yksi huuhtelu nielaisee vettä kuusi litraa ja vanhat mallit saattavat tarvita jopa 9-12 litraa. [1] Vedenkulutusta WC:ssä on helppo hillitä uusilla vesipiheillä WC-istuimilla. Ja vanhankin istuimen säiliöön voi asettaa vaikkapa vedellä täytetyn pullon, jolloin vettä säästyy jokaisella huuhtelukerralla. Paljonko sinun käyttämäsi WC tarvitsee puhdasta juomavettä? Voisiko vedentarvetta vähentää?

Viemärin kautta kaikki kulkeutuu ennen pitkään luontoon, joten veden mukana ei saa huuhtoa mitään sinne kuulumattomia esineitä tai aineita. Hanki roskille; kuten vanupuikoille, pumpulille, hammaslangalle ja muille roskille roskakori. Biojätteitäkään ei saa huuhtoa alas viemäristä, vaan niiden paikka on kompostissa tai biojäteastiassa.

Peseytyminen; lämmin ja kylmä vesi

Asuinrakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta jopa 30-40% kuluu veden lämmitykseen. [4] Tämä tarkoittaa, että suuria säästöjä sekä kukkarolle ja ympäristölle saadaan aikaan lämpimän veden järkevällä käytöllä ja säästämisellä. Eikä puhtaudestakaan tarvitse tinkiä, koska nopea suihkussa käynti on aivan yhtä tehokas kuin pitkä suihku.

Tiesitkö, että
... ammekylpy kuluttaa viisi kertaa enemmän vettä kuin suihkussa käynti.
... uudet suihkumallit kuluttavat n.12 litraa vettä minuutissa kun vanhat saattavat tuhlata jopa 20 -25 litraa. [5]
... lämpimän veden osuus käyttämästämme vedestä on jopa 45%. [4]
... keskiverto veden käyttäjä tarvitsee kuukaudessa noin 5000 l vettä.

Vedenkäyttäjän vesilasku koostuu useasta eri tekijästä. Tarkkailemalla vedenkäyttöään voi laskua saada pienemmäksi jopa kymmenillä prosenteilla.

Esimerkiksi vähentämällä vedenkäyttöä 25 litralla päivässä voi vesilaskussa näkyä jopa 15 prosentin säästö.

Jos käyttää 155 litraa vettä vuorokaudessa niin todellisen vesilaskun suuruudeksi tulee 13 € kuukaudessa. Alla olevasta esimerkistä voi nähdä mistä kaikesta veden hinta koostuu.

Lähde: Tampereen vesi [verkkodokumentti] ja Motiva (koulutusaineistot, vedenkulutus)

Vihreät silmälasit nenälle myös vettä käytettäessä!

Suurin osa käyttämästämme vedestä kuluu välillisesti, eli vettä on esimerkiksi käytetty ostamiemme tuotteiden tuottamiseen. Tähän voimme vaikuttaa ostotottumuksillamme.

Suoranaista vedenkäyttöämme on kuitenkin helppo vähentää monellakin tapaa. Hampaita harjatessa kannattaa hana sulkea ja koulussakin liikuntatunnin päätteeksi suihkutuokiosta kannattaa suoriutua sutjakkaasti ja saippuoimisen ajaksi sulkea suihku, jos siihen ei ole jo asennettu automaattista suihkuajan säädintä.

Lähteet:

1. Elkington, John & Hailes, Julia. Suomentanut Kilpeläinen, Auli. Vihreän kuluttajan opas. Valitse ja vaikuta. WSOY, Juva 1992. ISBN 951-0-18132-2
2. Kiteen Vesikunta. Taloudellinen veden käyttö. [verkkodokumentti] [viitattu 23.3.2004]. Saatavissa: http://www.kiteenvesikunta.fi/index2_vedenjakelu.htm
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Energiankulutus. [verkkodokumentti] [viitattu 12.4.2004]. Saatavissa: http://www.sll.fi/toiminta/kestava/ekoarkiopas/ekoarki09
4. Motiva Oy. Energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden –tietokanta. [online] [viitattu 23.3.2004]. Saatavissa: http://www.motiva.fi